Keilaniemen tunneli

Keilaniemen tunneli

Varavoimaratkaisu varmistaa järjestelmien toimivuuden kaikissa tilanteissa

Keilaniemen alue muuttuu toimistokeskittymästä eläväksi kaupunkiympäristöksi

Keilaniemen metroasema otettiin käyttöön länsimetron liikennöinnin käynnistyessä loppuvuodesta 2017. Myös Kehä I:n poikkeusreitit jäävät nyt historiaan, kun liikenne ohjataan vuonna 2016 alkaneen tunneliprojektin avautuessa suunnitellussa aikataulussa liikenteelle kesäkuussa 2019. Hanke kestää vuoden loppuun, jonka aikana kaikkien teknisten laitteiden yhteistoimivuus varmennetaan ja tehdään tarvittavat säädöt ja varmennetaan kaikki laitteiden toimivuus.

Espoon kaupungin tavoitteena on maatietunnelin avulla vahvistaa Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola -alueen muuttumista eläväksi ja vetovoimaiseksi kaupunkiympäristöksi, jossa on hyvät liikenneyhteydet sekä asukkaille että työpaikoille ja Aalto-yliopistoon matkaaville ihmisille. Kehän kulku tunnelissa mahdollistaa aiempaa enemmän tilaa asumiselle ja muulle kaupunkikäytölle. Tunnelin kannen päälle rakennetaan puistoalue ja tunnelialueen reunalle on suunnitteilla tornitaloja.

Raide-Jokerin liikennöinnin alkaminen 2020-luvun puolivälissä parantaa Keilaniemen alueen liikenneyhteyksiä vielä entisestään.

Tunnelin rakentaminen kerralla valmiiksi tuo ympäristöllisiä ja taloudellisia hyötyjä

Tunneli päätettiin rakentaa kerralla lähes puolen kilometrin kokonaispituuteensa. Kyseessä on ollut kaikkea muuta kuin tavanomainen tunnelihanke, koska louhinnan lisäksi se sisältää valtavan määrän vaativaa betonirakentamista. Tunneli oli tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa, mutta kerralla rakentamisessa todettiin olevan useita ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja – rakennustyöt valmistuvat nopeammin, rakentamisen aikaiset haitat jäävät lyhytaikaisemmiksi ja myös liikenteelliset haitat pienenevät.

Turvallisuus syntyy testaamalla

Rakennushanke toteutettiin Espoon kaupungin ja Väyläviraston yhteistyönä. Intelligent Traffic Management Finland Oy (ITM Finland), joka on osa liikenteenohjausyritys Traffic Management Finlandia, on ollut tunnelihankkeessa mukana liikenteen teknisten järjestelmien suunnittelussa, rakennuttamisessa sekä testauksissa. ITM Finlandin tieliikennekeskus vastaa jatkossa myös tunnelin valvonnasta ja ohjauksesta. Urakan toteutuksesta vastasi SRV Infra Oy.

Tunneli muodostuu kahdesta erillisestä 15 metrin levyisistä jakoväylistä, joiden välissä kulkevassa 3,6 metriä leveässä huoltotunnelissa ovat viimeisintä tekniikkaa sisältävät tilat. Teknisessä tilassa sijaitsevan varavoimakoneen tehtävänä on varmistaa sähkönsaanti ja pitää tunneli toimintakunnossa sähkökatkon uhatessa sammuttaa esimerkiksi evakuointivalot tai savunpoiston.

Tunnelissa on kolme kaistaa suuntaansa, joita pitkin kulkee arviolta 35 000 auton päivittäinen liikenne, jonka oletetaan kasvavan 42 000 autoon vuoteen 2035 mennessä.

Tunnelin rakentaminen toteutettiin kahdessa eri osiossa

Tunneli toteutettiin kahdessa eri osiossa; ST-(suunnittelu- ja toteutus) ja PJU-(projektijohtourakka) osiossa, jossa ST-osio sisälsi tunnelin rakentamisen ja PJU-osion tekniikan.

Rakentaminen aloitettiin poikkeuksellisesti samanaikaisesti suunnittelun kanssa ja rakentamisessa edettiin sitä mukaa, kun suunnitelmat valmistuivat. Tällä haluttiin jouduttaa hankkeen etenemistä, vaikka tiedettiin että muutoksilta rakentamisen aikana ei voida välttyä.

PJU-mallissa suunnittelu ja rakentaminen säilyvät mahdollisimman pitkään tilaajan käsissä, jolloin myöhäisetkin muutokset voidaan toteuttaa hankkeen siitä merkittävästi kärsimättä. Näin suuressa projektissa rakentamisen jakaminen erillisiin osaurakoihin on ollut perusteltua taloudellisesti ja laadullisesti. Ajansäästöt korostuvat suurissa hankkeissa ja osaurakoihin jakaminen parantaa hankkeen hallintaa sekä ohjattavuutta. Näin isommissa kohteissa saadaan mukaan myös pienempiä urakoitsijoita, jotka eivät kykene tarjoamaan suurempia kokonaisuuksia. PJU-mallissa kilpailutuksessa haetaan kokonaistaloudellisinta ja sopivinta kumppania. kW-set osoitti kykenevänsä parhaiten vastaamaan tunnelin varavoimaratkaisulle asetettuihin laadullisiin ja aikataulullisiin vaatimuksiin myös lopullisen toimituksen osalta.

”Kaikkien osapuolten välillä vallinnut hyvä henki oli jotain ihmeellistä”

Vesa-Pekka Paavilainen,
Espoon kaupunki

”Laitteiden toimivuutta testattiin kahden kuukauden ajan lähes päivittäin.”

Jukka Värri
IMT Finland Oy

”Tunnelissa on kaiken kattava mobiili- ja viranomaisverkko sekä automaattiset turvajärjestelmät, jotka varmistavat tunnelin käytön kaikissa tilanteissa.”

Jarmo Leskinen,
SRV Infra Oy

Keilaniemen tunnelin pituus 445 metriä ja lisäksi siihen kuuluu 15 metrin pituinen silta. Tunnelin leveys on 37 metriä. Sen valmistamiseen käytettiin noin 70 000 m³ betonia. Tunnelin korkeus on 7 metriä ja sallittu ajoneuvokorkeus 5 metriä. Kesäkuussa 2019 käyttöönotetun tunnelin rakentaminen aloitettiin 2016, tunnelin tilaaja ja rakennuttaja on Espoon kaupunki.