CER‑direktiivi kiristää kriittisten toimijoiden varautumista
CER‑laki tuo uusia velvoitteita kriittisille toimijoille – varavoimaan on syytä varautua ajoissa
Euroopan unionin CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive, 2022/2557) on tuotu osaksi suomalaista lainsäädäntöä. CER-laki (310/2025) velvoittaa kriittisen infrastruktuurin toimijoita parantamaan toimintansa häiriönsietokykyä eli resilienssiä ja varautumista erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin.
Lain tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnan kannalta kriittiset palvelut ja toiminnot säilyvät toimintakykyisinä myös silloin, kun normaali toimintaympäristö häiriintyy.
CER-lain soveltaminen käynnistyy kesällä 2026
CER-lain käytännön soveltaminen etenee vaiheittain. Tällä hetkellä tiedossa on, että vuoden 2026 kesällä kunkin toimialan vastuuministeriö nimeää ne toimijat, joita CER-laki koskee. Tämän jälkeen nimettyjen toimijoiden edellytetään ryhtyvän konkreettisiin toimenpiteisiin lain vaatimusten täyttämiseksi.
Tarkka aikataulu vaatimusten täysimääräiselle toteuttamiselle täsmentyy toimialakohtaisesti. On kuitenkin selvää, että siirtymäaika voi olla varsin tiukka erityisesti silloin, kun vaatimusten täyttäminen edellyttää teknisiä investointeja, järjestelmämuutoksia tai fyysistä infrastruktuuria.
CER-laki koskee toimijoita useilla kriittisillä toimialoilla, kuten:
- energia ja sähköverkot
- vesi- ja jätevesihuolto
- terveydenhuolto ja lääketeollisuus
- liikenne ja liikenneinfrastruktuuri
- digitaalinen infrastruktuuri, mukaan lukien datakeskukset ja konesalit
- rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri
- elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu
- julkishallinto
Mitä CER-laki edellyttää käytännössä
CER-laki edellyttää kriittisiltä toimijoilta kokonaisvaltaista varautumista. Tämä tarkoittaa muun muassa:
- riskien tunnistamista ja arviointia
- resilienssi- ja jatkuvuussuunnitelmien laatimista
- kykyä ylläpitää toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa
- suunnitelmallista ja hallittua palautumista häiriöistä
Keskeistä ei ole yksittäinen tekninen ratkaisu, vaan se, että toimija pystyy osoittamaan toimintakykynsä jatkuvuuden myös poikkeavissa olosuhteissa.
Varavoima osana CER-lain mukaista teknistä varautumista
Tekninen varautuminen on monessa kriittisessä kohteessa keskeinen osa CER-lain vaatimusten täyttämistä. Erityisesti sähkönsaannin varmistaminen on monille toimijoille edellytys sille, että muut järjestelmät, prosessit ja turvallisuustoiminnot voivat toimia.
Varavoimaratkaisut tukevat CER-lain tavoitteita muun muassa:
- turvaamalla kriittisten toimintojen sähkönsaannin häiriötilanteissa
- vähentämällä riippuvuutta ulkoisista häiriöistä ja sähköverkon katkoksista
- parantamalla toimintavarmuutta ja riskienhallintaa
- mahdollistamalla hallitun toiminnan ja palautumisen poikkeustilanteissa
Varavoima ei yksin täytä CER-lain vaatimuksia, mutta se on monissa kohteissa yksi keskeisimmistä teknisistä edellytyksistä toiminnan jatkuvuudelle.
Varavoimaratkaisun suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa
Vaikka kaikkia CER-lain aikatauluun ja valvontaan liittyviä yksityiskohtia ei ole vielä täsmennetty, on selvää, että kriittisiksi nimettyjen toimijoiden on varauduttava konkreettisiin toimenpiteisiin jo varhaisessa vaiheessa.
Varavoimaratkaisujen osalta on hyvä huomioida, että:
- toimitusajat voivat olla useita kuukausia
- järjestelmien mitoitus ja suunnittelu vaativat huolellista esiselvitystä
- ratkaisut tulee sovittaa kohteen todellisiin riskeihin ja käyttöskenaarioihin
Aikainen valmistautuminen tukee sekä CER-vaatimusten täyttämistä että toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Tutustu huoltovarmuuskeskuksen varavoima-ohjeeseen.
Asiantuntijamme auttavat varautumisessa
Kysy lisää CER-valmiista varavoimaratkaisuista.