Riittävät tehot, matalat äänitasot ja siisti ulkonäkö olivat HS-Veden vaatimuksia varavoimakontille, joka räätälöitiin suojaamaan vesihuoltoyhtiön vesilaitosta sähkökatkoilta.

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) on useamman kunnan omistama vesihuoltoyhtiö, jolla on 3 jätevedenpuhdistamoa ja 12 vesilaitosta Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan seudulla Kanta-Hämeessä. HS-Vesi turvaa vesihuoltopalvelujaan ja toimintansa jatkuvuutta varavoimalla.

– Olemme varautuneet varavoimalla sähkökatkoihin viime vuosikymmenen puolivälistä asti, ja varavoiman tarve nostaa päätään koko ajan, kertoo HS-Veden kunnossapitoinsinööri Petri Jokinen.

Uudistuvassa vesihuoltolaissa esimerkiksi esitetään kunnille uusia velvollisuuksia vesihuollon suunnitteluun. Tavoitteena on parantaa muun muassa häiriötilanteisiin varautumista. Lisäksi vesihuolto kuuluu yhteiskunnalle tärkeään kriittiseen infrastruktuuriin, jonka suojaamiseen tähdätään EU:n CER- ja NIS2-direktiiveillä.

Sähkökatkoihin varaudutaan kiinteillä ja siirreltävillä varavoimakoneilla

HS-Veden vesilaitoksilla on varavoimakoneita, joiden tärkein tehtävä on estää mahdolliset sähkökatkojen aiheuttamat vedenjakelun katkokset. Suurin osa sähköstä kuluu vesilaitoksissa veden pumppaamiseen, mutta myös jätevedenpuhdistamoissa tarvitaan varavoimaa.

– Puhdistamoissamme ei ole juurikaan kiinteitä varavoimakoneita, vaan varaudumme sähkökatkoihin siirreltävillä koneilla, Jokinen kertoo.

Yksi niistä hankittiin kW-setiltä viitisen vuotta sitten. – Trailerin päällä kulkevaa varavoimakonetta on helppo siirrellä pitkin maakuntia esimerkiksi huoltotöiden aiheuttamien pidempien sähkökatkojen ajaksi, Jokinen sanoo.

HS-Vedelle räätälöitiin automaattisesti tahdistuva varavoimakontti

Loppukesästä 2025 HS-Vesi kilpailutti uuden varavoimakoneen vesilaitokseensa. kW-setin tarjous oli kokonaisedullisin. Varavoimakontti räätälöitiin asiakkaan tarpeisiin sopivaksi niin tehoiltaan kuin teknisiltä ominaisuuksiltaan.

– Uusi 270 kilovolttiampeerin (kVA) varavoimakone on mitoitettu vastaamaan luotettavasti laitoksen tarpeita, kertoo kW-setin projektipäällikkö Aki Inkilä.

Varavoimakone on varustettu tahdistusautomatiikalla, ja ComAp-ohjauslogiikka mahdollistaa paluun sähköverkkoon katkottomasti. Myös koeajaminen on tahdistusautomatiikan ansiosta helpompaa, kun varavoimakonetta voidaan ajaa verkon kanssa rinnan.

– Lisäksi varavoimakone sisältää Profibus-muuntimen, jonka avulla asiakas voi yhdistää koneen omaan ohjauslogiikkaansa, Inkilä sanoo.

Jokisen mukaan myös turvallisuusnäkökulmat olivat HS-Vedelle tärkeitä. – Pohjavesialueella varavoimakontin pitää olla suojattu polttoainevuotojen varalta. Kaikki nesteet mahtuvat kontin turvakaukaloihin.

Siisti varavoimakontti alitti äänitasovaatimukset

Kuusimetrinen varavoimakontti on merikonttiin verrattuna kevytrakenteinen. Sandwich-rakenteinen peltikuori maalattiin asiakkaan toiveiden mukaan, ja vino pulpettikatto istuu maastonmuotoihin.

– Kyllä kontin ulkonäölläkin on väliä, kun se näkyy eri suunnista. Luulenpa, että ratkaisusta tuli hienompi kuin kukaan meidän talossa osasi odottaa! Jokinen sanoo tyytyväisenä.

Varavoimakontin pakoputkisto äänenvaimentimineen mitoitettiin sopivaksi myös asiakkaan äänitasovaatimusten kannalta.

– Seitsemän metrin etäisyydeltä mitattuna äänitasot pysyvät alle 80 desibelissä, Inkilä kertoo. Asiakas ei vaatinut melutason todentamista, mutta kW-set mittasi käyttöönotossa äänitasot ihan laadunvarmistusmielessä. – Äänitaso alittui kevyesti.

SAT-testausta täydennettiin varmennustarkastuksella

Varavoimakoneen avaimet käteen -toimitus sisälsi kaiken asiakkaan tarvitseman. HS-Veden käyttöhenkilökunnalla oli jo paljon kokemusta varavoimakoneista, mutta tilaaja sai silti perehdytyksen uuden koneen käyttöön SAT-käyttöönottotestien yhteydessä.

– FAT-tehdaskoeajot oli tehty jo konttivalmistajan tiloissa, ja ne voidaan toteuttaa myös kW-setin omissa tiloissa Tuusulassa tai asiakkaan tiloissa, Inkilä lisää.

Varavoimakoneen sähköasennuksille tehtiin lisävarmistuksena kolmannen osapuolen FIN-varmennustarkastus. Se todentaa, että maadoitukset ja muut sähkötekniikkaan liittyvät turvallisuusnäkökulmat on toteutettu lain ja säädösten mukaan.

Takuuajan määräaikaishuollot tuovat huolettomuutta

Seuraavien kahden vuoden ajan kW-set vastaa HS-Veden varavoimakoneen takuuajan huolloista standardien mukaisesti. Kerran vuodessa tehtävissä määräaikaishuolloissa tarkastetaan esimerkiksi kuluvat komponentit.

– On hyvä, että otimme huollot mukaan hankintasopimukseen, niin meidän ei tarvitse huolehtia niistä takuuaikana, Jokinen toteaa.

Jokinen on vakuuttunut siitä, että tarjouspyynnöt varavoimahankinnoista lähetetään heiltä jatkossakin kW-setin suuntaan, ja kW-set on mukana myös huoltopalvelujen kilpailutuksissa.

OYS 2030 -uudistushanke on edennyt F-rakennukseen, jonka varavoimaratkaisuna käytetään kW-setin kohdekohtaisesti suunnittelemia varavoimakontteja.

Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) laajenee vaiheittain. kW-set on ollut mukana A- ja B-rakennusten varavoimaurakoissa sekä syksyllä 2025 valmistuvassa F-rakennuksessa. Sen sähkönsaanti turvataan kahdella varavoimakontilla.

– Varavoimakoneet sijoitettiin ahtaalle sisäpihalle F-rakennuksen ulkopuolelle, koska rakennuksen kokoa pienennettiin ja varavoimalle suunniteltu kellaritila otettiin muuhun käyttöön, kertoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) sähkötekniikan projektipäällikkö Sauli Kurttila.

Pohteen asiantuntijat eivät olleet konttiratkaisusta aluksi innoissaan, koska vaatimuslista oli pitkä. Varavoimakoneiden pitää olla helposti huollettavia, selkeitä käyttää ja hiljaisia.

– Lisäksi varavoimakoneiden täytyy toimia täysin automaattisesti, ja F-rakennuksen varavoimakoneet haluttiin integroida yhteen A-, B- ja E-rakennusten varavoimaratkaisujen kanssa, lisää Pohteen sähkötekniikan huoltomestari Mika Joona. – kW-setillä oli alusta lähtien täysi ymmärrys vaatimustasostamme.

Lattiasta kattoon erikoisrakenteinen varavoimakontti

Cumminsin varavoimakoneet asennettiin mittatilaustyönä rakennettuihin ja yksityiskohdiltaan OYSin tarpeita vastaaviin kahteen konttiin. Rakenteeltaan ja tiloiltaan erikoiskontit ovat peilikuvia toisistaan, ja ne on sijoitettu seläkkäin. Kumpikin kontti on 14,5 metriä pitkä, 3 leveä ja 6 korkea, ja ne on verhoiltu ulkopuolelta arkkitehdin toiveiden mukaisilla peltikaseteilla.

– Kahden kontin kokonaisuus sisältää kuusi tilaelementtiä: kaksi konehuonetta, kaksi tuloilmakammiota ja kaksi poistoilmakammiota, kertoo kW-setin projektipäällikkö Jouni Varis. – Vaativan kokonaisuuden suunnitteluun ja käyttöönottoon valittiin meiltä ehdottomasti parhaat osaajat.

Konttien erityispiirteenä ovat irrotettavat harjakatot, joiden kautta varavoimakoneet voidaan asentaa ja aikanaan uusia. Yleensä varavoimakoneet tuodaan sisään ja ulos kontin päätyjen kautta. – Ulkoverhouksen sauman ansiosta katon avaaminen onnistuu vähäisillä purkutöillä, ja myös katon varusteet ovat suhteellisen helposti irrotettavat, Varis selittää.

Irrottava katto mahdollistaa tarvittaessa koneiden siirron nosturilla, ja ratkaisu helpotti myös pohjarakenteen toteutusta. Toiseen päätyyn sijoitettiin ääntä vaimentavat meluloukut, ja toinen pääty toimii konetilasta erotettuna valvomona, jossa ovat varavoimakoneiden ohjauskeskukset.

– Projektin edetessä valvomoista päätettiin toteuttaa kulkumahdollisuus äänieristettyjenovien kautta suoraan konehuoneisiin, Varis kertoo.

Varavoimakoneet ovat kuitenkin täysin etäohjattavat. – Lisäksi A-, B-, E- ja F-talojen varavoimakoneet on integroitu yhteen, Joona kertoo tyytyväisenä. Varavoimakoneiden monitorointi onnistuu sähköverkon valvontajärjestelmällä, ja jokaisen varavoimakoneen tilanne esimerkiksi sähkökaton aikana nähdään yhdeltä asemalta.

SAT-testien voimakaapelointi toteutettiin huoltoluukun kautta

Varavoimakonttien tehdaskoeajojen eli FAT-testien (Factory Acceptance Test) jälkeen käyttöönotto jatkui Oulun sairaalakampuksella. Haalaustyöt eivät olleet helpoimmasta päästä.

– Kontit nostettiin ahtaalle sisäpihalle nosturilla yhden sairaalasiiven yli, jonka piti olla noston aikana tyhjillään. Aikataulun oli pidettävä täydellisesti, Varis korostaa.

SAT-testit (Site Acceptance Test) toteutettiin ja dokumentointiin samalla tavalla kuin aikaisemmin A- ja B-rakennuksissa. Testien keinokuormana käytettiin osittain kuormitusvastuksia. Ranteen paksuiset voimakaapelit tuotiin kontista huoltoluukun kautta kahdelle vastukselle, joiden yhteisteho vastasi noin 140 saunankiuasta.

– Kaapeliluukkujen ansiosta kaapeleita ei tarvinnut vetää käyntiovien kautta, mikä täytti tilaajan alkuperäisen toiveen säilyttää kulku sisäpihalla mahdollisimman vapana, Varis kertoo. Samalla saatiin vähennettyä koekäyttöjen aikana ympäristöön kantautuvaa melua.

Varavoimakonttien äänitaso varmistettiin melumittauksilla

Dieselgeneraattori voi tuottaa käydessään noin 120 desibeliä (dB) ääntä, mutta F-rakennuksen varavoimaratkaisun äänitasoksi määriteltiin erittäin hiljainen 70 dB seitsemän metrin etäisyydellä kontista. Valvomoissa äänitason tulee pysyä alle 80 dB:n, jolloin ei vielä tarvita kuulosuojaimia.

– Kontin sijainnin takia melu oli urakan suurin haaste, mutta kW-setin ratkaisu onnistui oikein hyvin, Kurttila sanoo. Äänitasot todennettiin melumittauksilla. – Koneen käydessä F-rakennuksen porraskäytävässä tuntui pientä värinää, mutta kulkijat eivät arvanneet, että pihalla käy dieselgeneraattori.

Eniten melua ympäristöön tuottaa Variksen mukaan jäähdytysilmanvaihdon tulo- ja poistoilman kautta kulkeutuva moottoreiden ääni. Koska suurten koneiden jäähdytyksen on oltava tehokasta, ilmamäärät ovat suuria kuin tuulitunnelissa. – Ilmanvaihdon ääntä vaimennetaan kontin päätyjen poisto- ja tuloilmakammioissa sijaitsevilla tehokkailla meluloukuilla.

Myös pakoputkiin on yhdistetty tehokkaat äänenvaimentimet, jotka sijoitettiin suuren koon takia kontin katolle. Pakoputket ovat poikkeuksellisen pitkät, koska pakokaasut ohjataan PIPO-asetuksen mukaisesti pois sisäpihalta F-rakennuksen sivustaa pitkin katolle. – Pitkien pakoputkien lisäetuna on äänikuorman pieneneminen. Pakoputket tuottavat eniten ääntä purkausaukoistaan, Varis kertoo.

Varavoimakonttien polttoainesäiliöt kestävät 8 tunnin sähkökatkon. Lisäksi asiakkaan tiloihin asennettiin 24 tunnin varastopolttoainesäiliöt ohjausjärjestelmineen. Pinnanmittaus- ja vuotoanturit seuraavat automaattisesti, paljonko polttoainetta on jäljellä, ja katkaisevat polttoaineen syötön vikatilanteissa.

Varavoimaurakka täytti tilaajan toiveet

Yhteispeli onnistui F-rakennuksen varavoimaurakassa Mika Joonan mielestä jopa paremmin kuin A- ja B-rakennuksissa. – Olemmehan kehittyneet puolin ja toisin. Tilaajan toiveet toteutettiin viimeistä piirtoa myöten. Luotamme siihen, että kW-setin ratkaisu kestää vähintään 30 vuotta.

OYS edellyttää varavoimalaitoksen toimittajalta myös luotettavaa varavoimakoneiden jatkohoitoa, kuten huoltoa ja varaosia. – Siksi on helppo tehdä töitä toimittajan kanssa, joka ymmärtää tilanteemme ja tietää vaatimustasomme, Kurttila lisää.

Allianssin sähköurakasta vastanneen NCC:n talotekniikka-asiantuntija Sauli Komulainen pitää kokemusta kW-setin kanssa hyvänä. Eikä hän muuta odottanutkaan. – Olemme olleet tekemisissä ennenkin. He tietävät, mitä toimittavat, eikä siihen tarvitse sähköurakoitsijan paljon puuttua.