Oulun yliopistollinen sairaala

Oulun yliopistollisen sairaalan varavoimajärjestelmän tehot nelinkertaistuivat

Oulun yliopistollisen sairaalan varavoimakoneilla varmistetaan laajennuksen päätteeksi yhä useampia järjestelmiä. kW-setin toteuttama varavoimaratkaisu pitää sairaalan toiminnassa pitkänkin sähkökatkon aikana.

Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) laajenee uudisrakennus kerrallaan. OYS 2030 -hankkeen A- ja B-allianssi valmistuivat kesällä 2023, ja kuuma sairaala sai turvakseen aikaisempaa selvästi kattavamman varavoimajärjestelmän. Varavoiman tarve on kehittynyt lääketieteen rinnalla.

– Ennen varavoimalla varmistettiin vain elämää ylläpitävät laitteet ja turvajärjestelmät, mutta nyt varavoima syöttää sähköä poikkeustilanteessa myös tietoliikenneverkoille, turvajärjestelmille ja viestintäyhteyksille, kuten sairaalan omalle matkapuhelinverkolle, kertoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sähkötekniikan asiantuntija Mika Joona.

– Myös monet tärkeät talotekniikkajärjestelmät, kuten ilmastointi, jäähdytys ja paineilma, on varmistettu varavoimalla, lisää hyvinvointialueen sähkötekniikan projektipäällikkö Sauli Kurttila.

Sairaalan varavoimalta vaaditut tehot kasvavat nelinkertaisiksi noin 2 megawatista 8 megawattiin. Kurttilan mukaan sairaala pysyykin täysin toimintakunnossa myös pitkän sähkökatkon aikana.

– Ennen tavoitteena oli saada käynnissä olevat leikkaukset loppuun varavoiman turvin. Nykyään sähkökatkon aikana voidaan aloittaa uusikin leikkaus ja myös kuvantaminen onnistuu.

Varavoima yhdistyy moniin talotekniikkajärjestelmiin

kW-set vastasi A- ja B-allianssin varavoimatoimituksesta osana Caverion Suomi Oy:n sähköurakkaa. Caverionin projektipäällikkö Tapio Hannuksella on kokemusta yhteistyöstä kW-setin kanssa jo Kainuun ja Seinäjoen keskussairaaloiden varavoimakonetoimituksista.

– Nytkin henkilökemiamme toimivat todella hyvin. A- ja B-talon varavoimakoneurakka oli keskivertoa laajempi ja siksi myös vaativampi.

kW-setin myyntipäällikkö Kaarlo Vallin mukaan tekniset reunaehdot ja rajapinnat sairaalan sähkö- ja LVI-järjestelmiin oli määritelty erinomaisesti Granlundin toteuttamassa varavoimasuunnitelmassa. Varavoimakoneet liittyvät moniin eri järjestelmiin mekaanisesti ja fyysisesti esimerkiksi pakoputkiston, sähkökaapelointien ja ilmanvaihtojärjestelmän kautta.

– Meidän oli helppo noudattaa hankinta-asiakirjaa ja suunnitella yksityiskohdat, kuten varavoimakoneen ohjausjärjestelmä ja varavoimakonehuoneen layout.

Sähkönsaanti varmistetaan kahdennetuilla järjestelmillä

Uusi varavoimajärjestelmä poikkeaa aikaisemmasta tehojen lisäksi siinä, että vanha järjestelmä oli keskitetty, uusi on hajautettu. Kurttilan mukaan etuna on, ettei sairaala tule koskaan olemaan pimeänä. Molemmissa uudisrakennuksissa on omat varavoimalaitokset, joita voidaan käyttää ristiin.

– Dieselgeneraattorit voidaan kytkeä niin, että saman koneen perässä ovat molemmat rakennukset.

Myös varavoimakoneiden yhteisen pääkeskuksen ohjausjärjestelmät on kahdennettu. – Jos yhteen ohjauskeskukseen tulee ajon estävä vika, varavoimakonetta voidaan ajaa toisella, Valli kertoo. Jokaisella neljällä koneella on oma ohjauskeskus ja päiväsäiliöiden lisäksi suuret varastosäiliöt. Pääkeskuksen suurista älynäytöistä näkee yhdellä silmäyksellä koko järjestelmän tilanteen.

Varavoimajärjestelmä on kytketty yhteen UPS-järjestelmän kanssa. Se takaa sähkönsaannin 15 sekunniksi, jonka aikana varavoimakoneet ehtivät käynnistyä.

Varavoimakoneet testattiin perusteellisilla koeajoilla

Kaikille varavoimakoneille toteutettiin perusteelliset FAT-testit eli tehdaskoeajot kW-setin toimitiloissa Tuusulassa. Paikan päällä olivat hyvinvointialueen, Caverionin ja varavoimakokonaisuuden suunnitelleen Granlundin edustajat.

– Teimme varavoimakoneen generaattorille ja moottorille suorituskykytestit sairaalan todellista kuormaa vastaavalla keinokuormalla eli kuormitusvastuksilla, Valli kertoo.

Hyvinvointialueen asiantuntijoilla on kova luottamus varavoimakoneiden laatuun. – Saimme selvästi markkinoiden parhaimpiin kuuluvat laitteet, Joona sanoo. Kokonaisuus onnistui ilman kompromisseja, ja toimitus sujui mallikkaasti kuljetuksia ja asennuksia myöten, vaikka koneet painavat kukin 11 000–12 000 kiloa.

Varavoimajärjestelmän hiljaisuus yllätti

Sairaalaympäristössä varavoimakoneilta vaaditaan muutakin kuin toimintavarmuutta. Myös äänenvaimennukseen panostettiin, koska varavoimakoneiden pakoputket sijaitsevat katolla kansiparkin alueella ihan pääsisäänkäynnin vieressä.

– Olimme etukäteen vähän huolissamme lähiympäristölle aiheutuvista haitoista, mutta sellaisista ei voi edes puhua, Kurttila sanoo tyytyväisenä. Äänitasot ovat tavanomaista 75 desibeliä matalammat: 60 desibeliä. – Olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten hiljaisia laitteet ovat.

Varavoimakonetoimittaja vastaa huolto- ja elinkaaripalveluista

Varavoimaratkaisu suunniteltiin pitkälle elinkaarelle 30–40 vuoden päähän, koska varavoimalaitosten rakentaminen on jälkikäteen kallista. OYSille olikin tärkeää, että varavoimatoimittaja tarjoaa myös huoltopalvelut ja nopeaa apua poikkeustilanteissa.

– Saamme kW-setiltä meitä lähellä olevan huolto-organisaation, ja muut elinkaaripalvelut turvaavat käytön aikana esimerkiksi varaosien saatavuuden, Joona sanoo. kW-set vastaa myös varavoimakoneiden takuuajan määräaikaishuolloista.

Allianssin eri osapuolet ovat tyytyväisiä varavoimaratkaisun sisältöön, asennuksiin, käyttöönottoon ja koulutuksiin, jotka kaikki toteutuivat ajallaan. – Suosittelen kW-setiä luotettavuuden ja koko järjestelmää koskevan asiantuntemuksen takia, Hannus sanoo.

Myös Kurttilasta kW-set kuuluu Suomen parhaiden varavoima-asiantuntijoiden kärkikaartiin. Luottamus on projektin aikana vain vahvistunut. – Ongelmia ei ole ollut. Toimintakokeet ja vastaanottotarkastukset tehtiin perusteellisesti, ja kaikki mistä on sovittu, on myös pitänyt.

Seuraavaksi Lapin hyvinvointialueen ja kW-setin yhteistyö jatkuu C-allianssissa eli F-rakennuksen varavoimaurakassa. Se vastaa kokoluokaltaan A- ja B-allianssia.