Varavoima tukee CER-direktiivin vaatimuksia kriittisen infran suojaamisessa

Kriittisen infrastruktuurin toimijoita velvoitetaan jo syksyllä uudella CER-direktiivillä. Varavoima auttaa parantamaan huoltovarmuudelle tärkeän toiminnan häiriönsietokykyä ja riskienhallintaa.

CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive) on vuonna 2023 voimaan tullut EU-direktiivi, jolla pyritään parantamaan yhteiskunnan huoltovarmuutta ja kriittisen infran häiriönsietokykyä eli resilienssiä. Direktiiviä sovelletaan suomalaiseen lainsäädäntöön jo syksyllä 2024.

Direktiivi korvaa aikaisemman kriittisen infrastruktuurin suojaamisen ECI-direktiivin ja on sitä selvästi laajempi. CERiä sovelletaan 10 palvelusektorille, jotka on tunnistettu yhteiskunnalle elintärkeiksi. Monella niistä hyödynnetään toiminnan turvaamisessa myös varavoimaa:

• Liikenne (esim. maantietunnelit ja matkakeskukset)
• Energia (esim. lämpölaitokset)
• Terveys (esim. sairaalat)
• Ruoka (esim. kaupan alan kiinteistöt ja logistiikka)
• Vesi- ja jätevesihuolto (esim. vesihuoltolaitokset)
• Digitaalinen infrastruktuuri (esim. datakeskukset ja konesalit)
• Pankit
• Finanssimarkkinat
• Julkishallinto
• Avaruus

Varavoima parantaa tieto- ja kyberturvaa

Samaan aikaan voimaan on tullut uusi tieto- ja kyberturvallisuuden NIS2-direktiivi. Se velvoittaa parantamaan kyberturvaan liittyvää riskienhallintaa aikaisempaa useammilla toimialoilla, kuten terveydenhuollon ja vesihuoltolaitosten lisäksi elintarvikealalla ja jätehuollossa.

Varavoima tukee kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallintaa, koska lähes kaikki kriittisen infran toimijat ovat riippuvaisia erilaisista tietojärjestelmistä, jotka tarvitsevat sähköä. Varavoima turvaa myös tietojärjestelmiä ylläpitäviä konesaleja ja datakeskuksia.

Riskienhallinnalla tähdätään toiminnan jatkuvuuteen

Direktiivit asettavat kriittisiksi katsotuille palvelusektoreille uusia velvoitteita muun muassa riskienarviointiin ja -hallintaan sekä raportointiin. Huomioon on otettava merkitykselliset luonnonriskit ja ihmisen aiheuttamat riskit. Häiriönsietokykyä voidaan parantaa esimerkiksi teknisillä toimenpiteillä ja fyysisillä esteillä, kuten aidoilla. Tärkeää on myös henkilöturvallisuus.

Lisäksi huomiota on kiinnitettävä erilaisista häiriötilanteista palautumiseen ja toipumiseen, mikä turvaa yhteiskunnan toimintaa ja jatkuvuutta. Laajassa kuvassa tavoitteena on Suomen huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden vahvistaminen eritasoisissa häiriötilanteissa.

Miten varavoima tukee kriittisen infran häiriönsietokykyä?

FYYSINEN TURVALLISUUS Varavoimakoneet sijoitetaan aina helposti lukittaviin varavoimahuoneisiin tai merikontteihin, joihin pääsy voidaan yksinkertaisesti estää. Sääsuojallisissa varavoimakoneissa ohjauskeskukseen pääsy estetään lukitulla ovella.

KYBERTURVALLISUUS Pääsy varavoimajärjestelmien ohjauskeskusten luo estetään sijoittamalla ne tiloihin, joihin pääsyä rajoitetaan. Myös etäohjaus on mahdollista tietoturvallisen applikaation avulla. Molemmat lisäävät sähkönsaantiin liittyvää kyberturvaa.

HÄIRIÖTILANTEISTA TOIPUMINEN Varavoimakoneet käynnistyvät sähkökatkon aikana automaattisesti, ja myös paluu valtakunnan verkkoon on automatisoitu. Se tukee häiriötilanteista toipumista ja turvaa toiminnan jatkuvuutta.

HENKILÖTURVALLISUUS Varavoimalla tuotetaan sähköä monille ihmishenkiä suojaaville järjestelmille. Esimerkiksi sairaaloissa varavoimalla turvataan elämää ylläpitävien laitteiden toiminta. Varavoimalla on tärkeä tehtävä myös kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmien toiminnassa, elintarviketurvallisuudessa ja jätevesien käsittelyyn liittyvässä terveysturvallisuudessa.

Lue lisää kW-setin kokonaistoimituksista varavoimaurakoissa!