kW-setille myönnettiin kansainvälinen ISO 27001 -tietoturvasertifikaatti

ISO 27001 -sertifiointi kertoo, että kW-set käsittelee asiakkaiden ja kumppanien tietoja järjestelmällisesti, luotettavasti ja tietoturvallisesti koko yhteistyön ajan.

Kiwa Sertifiointi Oy myönsi kW-setille 8.9.2026 ISO/IEC 27001 -sertifikaatin. Se todistaa, että yrityksen tietoturvan hallintajärjestelmä (ISMS) vastaa kansainvälisiä standardeja. Tietoturvallisuus on huomioitu varavoima- ja sähköjärjestelmien koko elinkaarella myynnissä ja vuokrauksessa sekä suunnittelussa, asennuksissa, käyttöönotossa ja kunnossapidossa.

– Sertifiointi todistaa, että kW-set ottaa asiakkaiden, kumppanien ja muiden sidosryhmien tietoturvan vakavasti kaikessa toiminnassaan, kiteyttää kW-setin HSEQ-päällikkö Minna Mäklin.

Sertifioinnin taustalla on tietoturvauhkien ja asiakasvaatimusten kasvu. Kansainvälisen standardin periaatteiden noudattaminen on tärkeää kW-setin asiakkaille erityisesti datakeskuksissa, turvallisuusluokitelluissa kohteissa ja kriittisessä infrastruktuurissa.

– Haluamme osoittaa riippumattomalla tavalla, että tietoturva on meillä järjestelmällisesti johdettua ja säännöllisesti auditoitua, kertoo kW-setin toimitusjohtaja Marko Nurmi.

Sertifikaatti auditoitiin ilman poikkeamia

ISO/IEC 27001 -sertifikaatti asettaa vaatimuksia tietoturvan johtamisjärjestelmälle, riskienhallinnalle ja käytännön tietoturvakeinoille. kW-set on arvioinut ja tunnistanut tietoturvariskejä jo pitkään, ja siksi sertifiointi ei mullistanut yrityksen toimintatapoja.

– Tietoturva on ollut osa kW-setin riskienhallintaa 2020-luvun alkupuolelta asti, jolloin yritykselle myönnettiin ensimmäinen ISO-sertifikaatti, Mäklin kertoo.

ISO/IEC 27001 -sertifikaatin auditoinnissa ei noussut esiin ainuttakaan poikkeamaa. Sen sijaan prosessi toi esiin muun muassa kW-setin henkilökunnan korkean tietoturvaosaamisen tason. – Yhteiset tietoturvaohjeet tunnetaan hyvin, ja niiden mukaan myös toimitaan, Mäklin lisää.

kW-setin IT-kumppani Vetonaula Oy on suunnitellut tietoturvantoimintamallin ohjeineen yhdessä kW-setin kanssa. Henkilöstön osaamista ylläpidetään tietoturvatietoisuuskoulutuksilla ja niiden suorittamisen seurannalla.

– Suurempien uudistusten yhteydessä järjestetään tarvittaessa erillisiä koulutuksia, kertoo Vetonaulan CTO Henri Yletyinen. Myös käyttäjätuki neuvoo loppukäyttäjiä tietoturvakysymyksissä ja vahvistaa näin tietoturvallisia toimintatapoja arjessa. – Hyvällä yhteispelillä uusia käytäntöjä on saatu vietyä nopeasti osaksi arjen toimintaa.

Tietoturva integroituu osaksi johtamisjärjestelmää

Tietoturvallisuuteen liittyvät johdon katselmukset, sisäiset auditoinnit ja poikkeamien käsittely toteutetaan samalla johtamisjärjestelmällä laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusseurannan kanssa.

– kW-setin ylin johto on sitoutunut laajasti ISO-sertifikaattien vaatimuksiin, ja niiden toteutumista myös seurataan ja kehitetään kokonaisuutena, Mäklin kertoo.

Tietoturvaan liittyviä teknisiä, fyysisiä, organisatorisia ja henkilöstöön liittyviä riskejä hallitaan kW-setillä yli 90 kontrollilla. Esimerkiksi toimitilojen ulkopuolella tehtävälle työlle on laadittu omat tietoturvaohjeet, ja fyysistä turvallisuutta kontrolloidaan kamera- ja kulunvalvonnalla.

– Henkilöstöltä vaaditaan puolestaan tietoturvaohjeiden noudattamista sekä riittävät pätevyydet ja taustaselvitykset, Mäklin lisää.

Fyysisiä ja henkilöstöön liittyviä kontrolli- ja hallinnointikeinoja arvioidaan aina kW-setin riskienarvioinnin yhteydessä. Teknologisten riskien ja hallintakeinojen arvioinnissa hyödynnetään Vetonaula Oy:n erikoisosaamista.

– Hyödynnämme laajaa kokemustamme erilaisista asiakasympäristöistä, mikä auttaa tunnistamaan toistuvia riskejä, yhdistämään havaintoja eri teknologia-alueilta ja soveltamaan hyväksi todettuja hallintakeinoja kW-setin toimintaympäristöön, Yletyinen kertoo.

Onnistuneen sertifioinnin taustalla näkyvät hänestä kW-setin vakiintuneet käytännöt, säännöllinen seuranta ja jatkuva kehittäminen. – Teknologisten riskien hallintahan perustuu jatkuvaan arviointiin, selkeisiin toimintamalleihin ja ajantasaisiin suojausratkaisuihin.

ISO/IEC 27001 on International Organization for Standardizationin (ISO) ja kansainvälisen sähköalan standardointijärjestö International Electrotechnical Commissionin (IEC) yhteinen standardi.

Lue lisää vastuullisesta toiminnastamme!

ISO 9001 – Laadunhallinta

ISO 14001 – Ympäristöjohtaminen

ISO 45001 – Työterveys ja -turvallisuus

ISO/IEC 27001 – Tieto- ja kyberturva

Tämä artikkeli on osa DataCentre Magazinen julkaisua. Lue koko artikkeli täältä.

Tutustu muihin referensseihin

Senaatti-kiinteistöjen omistamassa valtion rakennuksessa toteutettiin varavoimajärjestelmän modernisointi peruskorjauksen yhteydessä. Vaativa kokonaisuus onnistui aikataulussa, kun tilaaja, sähköurakoitsija ja kW-set tekivät yhteistyötä niin suunnittelussa kuin käyttöönotossa.

Senaatti-kiinteistöt tilasi kW-setiltä vuoden 2025 aikana useamman varavoimakontin kokonaisuuden. kW-set on myös Senaatin kumppani varavoimakoneiden ylläpidossa. Varautuminen sähkönjakelun häiriöihin on osa Senaatti-kiinteistöjen vastuullista toimintaa ja strategisia tavoitteita.

– Pyrimme varautumaan omassa toiminnassamme normaaliolojen häiriöihin ja tukemaan myös asiakkaitamme toimitilojen varautumisen tason nostamisessa, kertoo Senaatti-kiinteistöjen sähkötekniikan asiantuntija Veikko Jämsä.

Varavoimahankintaan kuuluneista koneista kolme sijoitettiin kesällä 2025 Senaatti-kiinteistöjen omistamaan valtion rakennukseen, jossa toteutettiin peruskorjaus osana Yhteiset työympäristöt -kehityshanketta. Senaatti uudistaa vuoteen 2030 mennessä työympäristöjä 18 paikkakunnalla.

Yhdessä hyvin suunniteltu oli puoliksi tehty

Jämsän mukaan varavoimatoteutus oli vaativa, koska se lisättiin projektiin nopealla aikataululla. Suunnittelu vaati hyvin toimivaa yhteistyötä sähköurakoitsijan ja varavoimasuunnittelijan välillä, ja kaikki sujuikin mallikkaasti. Muuta Jämsä ei aikaisempien kokemusten perusteella odottanutkaan.

– Kaikki tekivät töitä yhdessä, kuten tällaisissa toteutuksissa kuuluu. Taisimme saada mukaan kW-setin parhaimmiston!

kW-set ja varavoimaurakan, siihen liittyneiden rakennustöiden ja sähköurakan yhteensovituksesta vastannut SRV Rakennus Oy eivät olleet ensimmäistä kertaa samalla työmaalla. Yhteistyö lähti sujumaan nytkin vaivattomasti.

– Olimme kaikki alusta lähtien tekemässä kokonaisuutta yhdessä, eikä se olisi onnistunut ilman jokaisen panosta, toteaa SRV:n talotekniikan projektipäällikkö Jussi Oksanen. Hän pitää kW-setin toiminnassa erityisesti siitä, ettei ongelmanratkaisusta tehdä ongelmaa. – Vastaan tulleita ongelmia ei jäädä voivottelemaan, vaan ne ratkaistaan.

Oksasen mielestään yksi syy varavoimakoneiden hallittuun käyttöönottoon oli jo suunnitelmien oikea-aikainen kommentointi. Myös kW-setille varhain alkanut suunnitteluyhteistyö oli etu.

– SRV:n aktiivisen otteen ansiosta saimme suunnitteluun kaiken tarvitsemamme tiedon, mikä joudutti tekemistä, kertoo kW-setin projektipäällikkö Ilari Lindroos.

Modernisointi kolminkertaisti varavoimatehot

Senaatti-kiinteistöjen kohteessa oli aikaisemminkin kolme varavoimakonetta, mutta modernisoinnissa varavoimateho kasvoi lähes kolminkertaiseksi.

– Aikaisemmat 250–300 kVA:n varavoimakoneet palvelivat vain yhtä kuudesta pääkeskuksesta, mutta uudet 650 kVA:n koneet kattavat koko kiinteistön, kertoo kW-setin käyttöönottaja Tero Kettunen. Varavoimakoneet ovat automaattisesti tahdistuvia, ja ne mahdollistavat hätäkäytön.

Huolellisella työmaasuunnittelulla varavoimakonttien haalaukset onnistuivat tavanomaisella, joskin normaalia suuremmalla siirrettävällä nostokalustolla. Oksanen kiittelee kW-setiltä saatuja lähtötietoja.

– Saimme nostosuunnittelua varten tarkat mittakuvat koneista sekä tiedon haalauspisteistä, joten tiesimme täsmälleen, mistä kohdista varavoimakontteja on turvallista nostaa.

Käyttöönotossa venyttiin asiakkaan aikataulujen mukaan

Varavoimajärjestelmän ja sen ohjauslogiikan suunnittelun ja ohjelmoinnin lisäksi kW-setille kuului varavoimakoneiden käyttöönotto. Kyseessä oli laaja ja useita vaiheita vaatinut kokonaisuus, joka piti suorittaa käytössä olevassa kiinteistössä täysin häiriöttömästi.

– Kolme rakennusta kattavan monimutkaisen varavoimajärjestelmän käyttöönotossa puhuttiin viikoista, Lindroos sanoo. Asiakkaan aikataulu kuitenkin piti. – Käyttöönottajamme venyivät tarpeen mukaan iltoihin ja viikonloppuihin, ja taidettiin siinä vähän siirtää kesälomiakin.

Onnistuneessa käyttöönotossa korostui Lindroosin mukaan myös tiivis yhteydenpito päätoteuttajan ja sähköurakoitsijan kanssa. – SRV:ltä oltiin meihin yhteydessä ennakoivasti ja matalalla kynnyksellä.

FAT-testit toteutettiin ennakkoon kW-setin tiloissa

Varavoimatoimituksen aikataulu oli kohteen käytön kannalta kriittinen. – Kun aikataulu piti, käyttäjät pääsivät uudistuneisiin tiloihin ajallaan, Jämsä korostaa.

Aikataulu varmistettiin testaamalla varavoimakoneiden ohjausjärjestelmät etukäteen kW-setin hallilla Tuusulassa. Myös varavoimakoneiden koekuormituksia (FAT-testit) varten rakennettiin kW-setin tiloihin testikeskus, joka simuloi todellista tilannetta kiinteistöllä.

– Ennakoivan testauksen ansiosta paikan päällä riitti järjestelmän hienosäätö, mikä oli etu käytössä olevassa kiinteistöissä, kW-setin Kettunen sanoo.

Käyttöönotosta ei aiheutunut suurempaa häiriötä käyttäjille. – Ihan normaalilla riskien hallinnalla selvittiin, Oksanen toteaa tyytyväisenä.

Yhteispeliä kW-setin kanssa hän kuvaa kahdella sanalla – avoimuus ja rehellisyys – ja lisää pilke silmäkulmassa, että suosittelisi kW-setiä varauksetta, muttei sentään kaikille:

– Kilpailijoille en ehkä menisi kehumaan. Meidän hankkeisiin on saatu niin hyvä porukka!

kW-setin palvelut:

• Ennakkopalaverit ja tutustuminen kohteeseen
• Sähkökuvien tulkinta ja korjaukset
• Varavoimajärjestelmän suunnittelu (3 x 650 kVA varavoimakontit + varapolttoainesäiliöt)
• Uusien ohjauskeskusten (3 kpl) suunnittelu, ohjelmointi ja testaukset
• Varavoimakoneiden koekuormitukset (FAT-testit)
• Käyttöönoton valmistelutyöt
• Varavoimakoneiden käyttöönotto, sijoitus kohteeseen ja tekninen tuki.

Riittävät tehot, matalat äänitasot ja siisti ulkonäkö olivat HS-Veden vaatimuksia varavoimakontille, joka räätälöitiin suojaamaan vesihuoltoyhtiön vesilaitosta sähkökatkoilta.

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) on useamman kunnan omistama vesihuoltoyhtiö, jolla on 3 jätevedenpuhdistamoa ja 12 vesilaitosta Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan seudulla Kanta-Hämeessä. HS-Vesi turvaa vesihuoltopalvelujaan ja toimintansa jatkuvuutta varavoimalla.

– Olemme varautuneet varavoimalla sähkökatkoihin viime vuosikymmenen puolivälistä asti, ja varavoiman tarve nostaa päätään koko ajan, kertoo HS-Veden kunnossapitoinsinööri Petri Jokinen.

Uudistuvassa vesihuoltolaissa esimerkiksi esitetään kunnille uusia velvollisuuksia vesihuollon suunnitteluun. Tavoitteena on parantaa muun muassa häiriötilanteisiin varautumista. Lisäksi vesihuolto kuuluu yhteiskunnalle tärkeään kriittiseen infrastruktuuriin, jonka suojaamiseen tähdätään EU:n CER- ja NIS2-direktiiveillä.

Sähkökatkoihin varaudutaan kiinteillä ja siirreltävillä varavoimakoneilla

HS-Veden vesilaitoksilla on varavoimakoneita, joiden tärkein tehtävä on estää mahdolliset sähkökatkojen aiheuttamat vedenjakelun katkokset. Suurin osa sähköstä kuluu vesilaitoksissa veden pumppaamiseen, mutta myös jätevedenpuhdistamoissa tarvitaan varavoimaa.

– Puhdistamoissamme ei ole juurikaan kiinteitä varavoimakoneita, vaan varaudumme sähkökatkoihin siirreltävillä koneilla, Jokinen kertoo.

Yksi niistä hankittiin kW-setiltä viitisen vuotta sitten. – Trailerin päällä kulkevaa varavoimakonetta on helppo siirrellä pitkin maakuntia esimerkiksi huoltotöiden aiheuttamien pidempien sähkökatkojen ajaksi, Jokinen sanoo.

HS-Vedelle räätälöitiin automaattisesti tahdistuva varavoimakontti

Loppukesästä 2025 HS-Vesi kilpailutti uuden varavoimakoneen vesilaitokseensa. kW-setin tarjous oli kokonaisedullisin. Varavoimakontti räätälöitiin asiakkaan tarpeisiin sopivaksi niin tehoiltaan kuin teknisiltä ominaisuuksiltaan.

– Uusi 270 kilovolttiampeerin (kVA) varavoimakone on mitoitettu vastaamaan luotettavasti laitoksen tarpeita, kertoo kW-setin projektipäällikkö Aki Inkilä.

Varavoimakone on varustettu tahdistusautomatiikalla, ja ComAp-ohjauslogiikka mahdollistaa paluun sähköverkkoon katkottomasti. Myös koeajaminen on tahdistusautomatiikan ansiosta helpompaa, kun varavoimakonetta voidaan ajaa verkon kanssa rinnan.

– Lisäksi varavoimakone sisältää Profibus-muuntimen, jonka avulla asiakas voi yhdistää koneen omaan ohjauslogiikkaansa, Inkilä sanoo.

Jokisen mukaan myös turvallisuusnäkökulmat olivat HS-Vedelle tärkeitä. – Pohjavesialueella varavoimakontin pitää olla suojattu polttoainevuotojen varalta. Kaikki nesteet mahtuvat kontin turvakaukaloihin.

Siisti varavoimakontti alitti äänitasovaatimukset

Kuusimetrinen varavoimakontti on merikonttiin verrattuna kevytrakenteinen. Sandwich-rakenteinen peltikuori maalattiin asiakkaan toiveiden mukaan, ja vino pulpettikatto istuu maastonmuotoihin.

– Kyllä kontin ulkonäölläkin on väliä, kun se näkyy eri suunnista. Luulenpa, että ratkaisusta tuli hienompi kuin kukaan meidän talossa osasi odottaa! Jokinen sanoo tyytyväisenä.

Varavoimakontin pakoputkisto äänenvaimentimineen mitoitettiin sopivaksi myös asiakkaan äänitasovaatimusten kannalta.

– Seitsemän metrin etäisyydeltä mitattuna äänitasot pysyvät alle 80 desibelissä, Inkilä kertoo. Asiakas ei vaatinut melutason todentamista, mutta kW-set mittasi käyttöönotossa äänitasot ihan laadunvarmistusmielessä. – Äänitaso alittui kevyesti.

SAT-testausta täydennettiin varmennustarkastuksella

Varavoimakoneen avaimet käteen -toimitus sisälsi kaiken asiakkaan tarvitseman. HS-Veden käyttöhenkilökunnalla oli jo paljon kokemusta varavoimakoneista, mutta tilaaja sai silti perehdytyksen uuden koneen käyttöön SAT-käyttöönottotestien yhteydessä.

– FAT-tehdaskoeajot oli tehty jo konttivalmistajan tiloissa, ja ne voidaan toteuttaa myös kW-setin omissa tiloissa Tuusulassa tai asiakkaan tiloissa, Inkilä lisää.

Varavoimakoneen sähköasennuksille tehtiin lisävarmistuksena kolmannen osapuolen FIN-varmennustarkastus. Se todentaa, että maadoitukset ja muut sähkötekniikkaan liittyvät turvallisuusnäkökulmat on toteutettu lain ja säädösten mukaan.

Takuuajan määräaikaishuollot tuovat huolettomuutta

Seuraavien kahden vuoden ajan kW-set vastaa HS-Veden varavoimakoneen takuuajan huolloista standardien mukaisesti. Kerran vuodessa tehtävissä määräaikaishuolloissa tarkastetaan esimerkiksi kuluvat komponentit.

– On hyvä, että otimme huollot mukaan hankintasopimukseen, niin meidän ei tarvitse huolehtia niistä takuuaikana, Jokinen toteaa.

Jokinen on vakuuttunut siitä, että tarjouspyynnöt varavoimahankinnoista lähetetään heiltä jatkossakin kW-setin suuntaan, ja kW-set on mukana myös huoltopalvelujen kilpailutuksissa.

OYS 2030 -uudistushanke on edennyt F-rakennukseen, jonka varavoimaratkaisuna käytetään kW-setin kohdekohtaisesti suunnittelemia varavoimakontteja.

Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) laajenee vaiheittain. kW-set on ollut mukana A- ja B-rakennusten varavoimaurakoissa sekä syksyllä 2025 valmistuvassa F-rakennuksessa. Sen sähkönsaanti turvataan kahdella varavoimakontilla.

– Varavoimakoneet sijoitettiin ahtaalle sisäpihalle F-rakennuksen ulkopuolelle, koska rakennuksen kokoa pienennettiin ja varavoimalle suunniteltu kellaritila otettiin muuhun käyttöön, kertoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) sähkötekniikan projektipäällikkö Sauli Kurttila.

Pohteen asiantuntijat eivät olleet konttiratkaisusta aluksi innoissaan, koska vaatimuslista oli pitkä. Varavoimakoneiden pitää olla helposti huollettavia, selkeitä käyttää ja hiljaisia.

– Lisäksi varavoimakoneiden täytyy toimia täysin automaattisesti, ja F-rakennuksen varavoimakoneet haluttiin integroida yhteen A-, B- ja E-rakennusten varavoimaratkaisujen kanssa, lisää Pohteen sähkötekniikan huoltomestari Mika Joona. – kW-setillä oli alusta lähtien täysi ymmärrys vaatimustasostamme.

Lattiasta kattoon erikoisrakenteinen varavoimakontti

Cumminsin varavoimakoneet asennettiin mittatilaustyönä rakennettuihin ja yksityiskohdiltaan OYSin tarpeita vastaaviin kahteen konttiin. Rakenteeltaan ja tiloiltaan erikoiskontit ovat peilikuvia toisistaan, ja ne on sijoitettu seläkkäin. Kumpikin kontti on 14,5 metriä pitkä, 3 leveä ja 6 korkea, ja ne on verhoiltu ulkopuolelta arkkitehdin toiveiden mukaisilla peltikaseteilla.

– Kahden kontin kokonaisuus sisältää kuusi tilaelementtiä: kaksi konehuonetta, kaksi tuloilmakammiota ja kaksi poistoilmakammiota, kertoo kW-setin projektipäällikkö Jouni Varis. – Vaativan kokonaisuuden suunnitteluun ja käyttöönottoon valittiin meiltä ehdottomasti parhaat osaajat.

Konttien erityispiirteenä ovat irrotettavat harjakatot, joiden kautta varavoimakoneet voidaan asentaa ja aikanaan uusia. Yleensä varavoimakoneet tuodaan sisään ja ulos kontin päätyjen kautta. – Ulkoverhouksen sauman ansiosta katon avaaminen onnistuu vähäisillä purkutöillä, ja myös katon varusteet ovat suhteellisen helposti irrotettavat, Varis selittää.

Irrottava katto mahdollistaa tarvittaessa koneiden siirron nosturilla, ja ratkaisu helpotti myös pohjarakenteen toteutusta. Toiseen päätyyn sijoitettiin ääntä vaimentavat meluloukut, ja toinen pääty toimii konetilasta erotettuna valvomona, jossa ovat varavoimakoneiden ohjauskeskukset.

– Projektin edetessä valvomoista päätettiin toteuttaa kulkumahdollisuus äänieristettyjenovien kautta suoraan konehuoneisiin, Varis kertoo.

Varavoimakoneet ovat kuitenkin täysin etäohjattavat. – Lisäksi A-, B-, E- ja F-talojen varavoimakoneet on integroitu yhteen, Joona kertoo tyytyväisenä. Varavoimakoneiden monitorointi onnistuu sähköverkon valvontajärjestelmällä, ja jokaisen varavoimakoneen tilanne esimerkiksi sähkökaton aikana nähdään yhdeltä asemalta.

SAT-testien voimakaapelointi toteutettiin huoltoluukun kautta

Varavoimakonttien tehdaskoeajojen eli FAT-testien (Factory Acceptance Test) jälkeen käyttöönotto jatkui Oulun sairaalakampuksella. Haalaustyöt eivät olleet helpoimmasta päästä.

– Kontit nostettiin ahtaalle sisäpihalle nosturilla yhden sairaalasiiven yli, jonka piti olla noston aikana tyhjillään. Aikataulun oli pidettävä täydellisesti, Varis korostaa.

SAT-testit (Site Acceptance Test) toteutettiin ja dokumentointiin samalla tavalla kuin aikaisemmin A- ja B-rakennuksissa. Testien keinokuormana käytettiin osittain kuormitusvastuksia. Ranteen paksuiset voimakaapelit tuotiin kontista huoltoluukun kautta kahdelle vastukselle, joiden yhteisteho vastasi noin 140 saunankiuasta.

– Kaapeliluukkujen ansiosta kaapeleita ei tarvinnut vetää käyntiovien kautta, mikä täytti tilaajan alkuperäisen toiveen säilyttää kulku sisäpihalla mahdollisimman vapana, Varis kertoo. Samalla saatiin vähennettyä koekäyttöjen aikana ympäristöön kantautuvaa melua.

Varavoimakonttien äänitaso varmistettiin melumittauksilla

Dieselgeneraattori voi tuottaa käydessään noin 120 desibeliä (dB) ääntä, mutta F-rakennuksen varavoimaratkaisun äänitasoksi määriteltiin erittäin hiljainen 70 dB seitsemän metrin etäisyydellä kontista. Valvomoissa äänitason tulee pysyä alle 80 dB:n, jolloin ei vielä tarvita kuulosuojaimia.

– Kontin sijainnin takia melu oli urakan suurin haaste, mutta kW-setin ratkaisu onnistui oikein hyvin, Kurttila sanoo. Äänitasot todennettiin melumittauksilla. – Koneen käydessä F-rakennuksen porraskäytävässä tuntui pientä värinää, mutta kulkijat eivät arvanneet, että pihalla käy dieselgeneraattori.

Eniten melua ympäristöön tuottaa Variksen mukaan jäähdytysilmanvaihdon tulo- ja poistoilman kautta kulkeutuva moottoreiden ääni. Koska suurten koneiden jäähdytyksen on oltava tehokasta, ilmamäärät ovat suuria kuin tuulitunnelissa. – Ilmanvaihdon ääntä vaimennetaan kontin päätyjen poisto- ja tuloilmakammioissa sijaitsevilla tehokkailla meluloukuilla.

Myös pakoputkiin on yhdistetty tehokkaat äänenvaimentimet, jotka sijoitettiin suuren koon takia kontin katolle. Pakoputket ovat poikkeuksellisen pitkät, koska pakokaasut ohjataan PIPO-asetuksen mukaisesti pois sisäpihalta F-rakennuksen sivustaa pitkin katolle. – Pitkien pakoputkien lisäetuna on äänikuorman pieneneminen. Pakoputket tuottavat eniten ääntä purkausaukoistaan, Varis kertoo.

Varavoimakonttien polttoainesäiliöt kestävät 8 tunnin sähkökatkon. Lisäksi asiakkaan tiloihin asennettiin 24 tunnin varastopolttoainesäiliöt ohjausjärjestelmineen. Pinnanmittaus- ja vuotoanturit seuraavat automaattisesti, paljonko polttoainetta on jäljellä, ja katkaisevat polttoaineen syötön vikatilanteissa.

Varavoimaurakka täytti tilaajan toiveet

Yhteispeli onnistui F-rakennuksen varavoimaurakassa Mika Joonan mielestä jopa paremmin kuin A- ja B-rakennuksissa. – Olemmehan kehittyneet puolin ja toisin. Tilaajan toiveet toteutettiin viimeistä piirtoa myöten. Luotamme siihen, että kW-setin ratkaisu kestää vähintään 30 vuotta.

OYS edellyttää varavoimalaitoksen toimittajalta myös luotettavaa varavoimakoneiden jatkohoitoa, kuten huoltoa ja varaosia. – Siksi on helppo tehdä töitä toimittajan kanssa, joka ymmärtää tilanteemme ja tietää vaatimustasomme, Kurttila lisää.

Allianssin sähköurakasta vastanneen NCC:n talotekniikka-asiantuntija Sauli Komulainen pitää kokemusta kW-setin kanssa hyvänä. Eikä hän muuta odottanutkaan. – Olemme olleet tekemisissä ennenkin. He tietävät, mitä toimittavat, eikä siihen tarvitse sähköurakoitsijan paljon puuttua.

Oulun yliopistollisen sairaalan varavoimajärjestelmän tehot nelinkertaistuivat

Oulun yliopistollisen sairaalan varavoimakoneilla varmistetaan laajennuksen päätteeksi yhä useampia järjestelmiä. kW-setin toteuttama varavoimaratkaisu pitää sairaalan toiminnassa pitkänkin sähkökatkon aikana.

Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) laajenee uudisrakennus kerrallaan. OYS 2030 -hankkeen A- ja B-allianssi valmistuivat kesällä 2023, ja kuuma sairaala sai turvakseen aikaisempaa selvästi kattavamman varavoimajärjestelmän. Varavoiman tarve on kehittynyt lääketieteen rinnalla.

– Ennen varavoimalla varmistettiin vain elämää ylläpitävät laitteet ja turvajärjestelmät, mutta nyt varavoima syöttää sähköä poikkeustilanteessa myös tietoliikenneverkoille, turvajärjestelmille ja viestintäyhteyksille, kuten sairaalan omalle matkapuhelinverkolle, kertoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sähkötekniikan asiantuntija Mika Joona.

– Myös monet tärkeät talotekniikkajärjestelmät, kuten ilmastointi, jäähdytys ja paineilma, on varmistettu varavoimalla, lisää hyvinvointialueen sähkötekniikan projektipäällikkö Sauli Kurttila.

Sairaalan varavoimalta vaaditut tehot kasvavat nelinkertaisiksi noin 2 megawatista 8 megawattiin. Kurttilan mukaan sairaala pysyykin täysin toimintakunnossa myös pitkän sähkökatkon aikana.

– Ennen tavoitteena oli saada käynnissä olevat leikkaukset loppuun varavoiman turvin. Nykyään sähkökatkon aikana voidaan aloittaa uusikin leikkaus ja myös kuvantaminen onnistuu.

Varavoima yhdistyy moniin talotekniikkajärjestelmiin

kW-set vastasi A- ja B-allianssin varavoimatoimituksesta osana Caverion Suomi Oy:n sähköurakkaa. Caverionin projektipäällikkö Tapio Hannuksella on kokemusta yhteistyöstä kW-setin kanssa jo Kainuun ja Seinäjoen keskussairaaloiden varavoimakonetoimituksista.

– Nytkin henkilökemiamme toimivat todella hyvin. A- ja B-talon varavoimakoneurakka oli keskivertoa laajempi ja siksi myös vaativampi.

kW-setin myyntipäällikkö Kaarlo Vallin mukaan tekniset reunaehdot ja rajapinnat sairaalan sähkö- ja LVI-järjestelmiin oli määritelty erinomaisesti Granlundin toteuttamassa varavoimasuunnitelmassa. Varavoimakoneet liittyvät moniin eri järjestelmiin mekaanisesti ja fyysisesti esimerkiksi pakoputkiston, sähkökaapelointien ja ilmanvaihtojärjestelmän kautta.

– Meidän oli helppo noudattaa hankinta-asiakirjaa ja suunnitella yksityiskohdat, kuten varavoimakoneen ohjausjärjestelmä ja varavoimakonehuoneen layout.

Sähkönsaanti varmistetaan kahdennetuilla järjestelmillä

Uusi varavoimajärjestelmä poikkeaa aikaisemmasta tehojen lisäksi siinä, että vanha järjestelmä oli keskitetty, uusi on hajautettu. Kurttilan mukaan etuna on, ettei sairaala tule koskaan olemaan pimeänä. Molemmissa uudisrakennuksissa on omat varavoimalaitokset, joita voidaan käyttää ristiin.

– Dieselgeneraattorit voidaan kytkeä niin, että saman koneen perässä ovat molemmat rakennukset.

Myös varavoimakoneiden yhteisen pääkeskuksen ohjausjärjestelmät on kahdennettu. – Jos yhteen ohjauskeskukseen tulee ajon estävä vika, varavoimakonetta voidaan ajaa toisella, Valli kertoo. Jokaisella neljällä koneella on oma ohjauskeskus ja päiväsäiliöiden lisäksi suuret varastosäiliöt. Pääkeskuksen suurista älynäytöistä näkee yhdellä silmäyksellä koko järjestelmän tilanteen.

Varavoimajärjestelmä on kytketty yhteen UPS-järjestelmän kanssa. Se takaa sähkönsaannin 15 sekunniksi, jonka aikana varavoimakoneet ehtivät käynnistyä.

Varavoimakoneet testattiin perusteellisilla koeajoilla

Kaikille varavoimakoneille toteutettiin perusteelliset FAT-testit eli tehdaskoeajot kW-setin toimitiloissa Tuusulassa. Paikan päällä olivat hyvinvointialueen, Caverionin ja varavoimakokonaisuuden suunnitelleen Granlundin edustajat.

– Teimme varavoimakoneen generaattorille ja moottorille suorituskykytestit sairaalan todellista kuormaa vastaavalla keinokuormalla eli kuormitusvastuksilla, Valli kertoo.

Hyvinvointialueen asiantuntijoilla on kova luottamus varavoimakoneiden laatuun. – Saimme selvästi markkinoiden parhaimpiin kuuluvat laitteet, Joona sanoo. Kokonaisuus onnistui ilman kompromisseja, ja toimitus sujui mallikkaasti kuljetuksia ja asennuksia myöten, vaikka koneet painavat kukin 11 000–12 000 kiloa.

Varavoimajärjestelmän hiljaisuus yllätti

Sairaalaympäristössä varavoimakoneilta vaaditaan muutakin kuin toimintavarmuutta. Myös äänenvaimennukseen panostettiin, koska varavoimakoneiden pakoputket sijaitsevat katolla kansiparkin alueella ihan pääsisäänkäynnin vieressä.

– Olimme etukäteen vähän huolissamme lähiympäristölle aiheutuvista haitoista, mutta sellaisista ei voi edes puhua, Kurttila sanoo tyytyväisenä. Äänitasot ovat tavanomaista 75 desibeliä matalammat: 60 desibeliä. – Olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten hiljaisia laitteet ovat.

Varavoimakonetoimittaja vastaa huolto- ja elinkaaripalveluista

Varavoimaratkaisu suunniteltiin pitkälle elinkaarelle 30–40 vuoden päähän, koska varavoimalaitosten rakentaminen on jälkikäteen kallista. OYSille olikin tärkeää, että varavoimatoimittaja tarjoaa myös huoltopalvelut ja nopeaa apua poikkeustilanteissa.

– Saamme kW-setiltä meitä lähellä olevan huolto-organisaation, ja muut elinkaaripalvelut turvaavat käytön aikana esimerkiksi varaosien saatavuuden, Joona sanoo. kW-set vastaa myös varavoimakoneiden takuuajan määräaikaishuolloista.

Allianssin eri osapuolet ovat tyytyväisiä varavoimaratkaisun sisältöön, asennuksiin, käyttöönottoon ja koulutuksiin, jotka kaikki toteutuivat ajallaan. – Suosittelen kW-setiä luotettavuuden ja koko järjestelmää koskevan asiantuntemuksen takia, Hannus sanoo.

Myös Kurttilasta kW-set kuuluu Suomen parhaiden varavoima-asiantuntijoiden kärkikaartiin. Luottamus on projektin aikana vain vahvistunut. – Ongelmia ei ole ollut. Toimintakokeet ja vastaanottotarkastukset tehtiin perusteellisesti, ja kaikki mistä on sovittu, on myös pitänyt.

Seuraavaksi Lapin hyvinvointialueen ja kW-setin yhteistyö jatkuu C-allianssissa eli F-rakennuksen varavoimaurakassa. Se vastaa kokoluokaltaan A- ja B-allianssia.

Teknologiayhtiö varmisti tuotantonsa vuokraamalla suuritehoisen varavoimalaitteiston

Suuri teknologiayhtiö varmisti keskeytymättömän sähkönsaannin ja samalla tuotantonsa tehokkaalla 4,5 MVA:n vuokravaravoimaratkaisulla.

Epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa energiatilanteessa teollisuus- ja teknologiayhtiöiden on mahdollista pienentää tuotantomenetysten riskiä vuokrattavilla varavoimakoneilla.

– Varavoimalla asiakkaamme pystyvät varmistamaan, että tuotanto pysyy käynnissä kaikissa mahdollisissa tilanteissa, toteaa kW-setin käyttöönottaja Mikko Korhonen.

Vuokrakalusto täyttää suurenkin tehontarpeen

Yksi tyytyväisistä asiakkaistamme on suuri teknologiayhtiö, joka joutui kokemaan yllättävän sähkökatkon, kun yksi kaupungin sähköverkon yhteyskaapeleista katkesi. Asiakas vuokrasi kW-setiltä kuusi suuritehoista varavoimakonetta puoleksi vuodeksi.

– Toimitus oli määrällisesti yhtä suuri kuin Cheekin jäähyväiskonsertissa, mutta tehollisesti selvästi suurempi, Korhonen kertoo. Toimitus sisälsi neljä teholtaan 500 kVA:n ja kaksi 1275 kVA:n varavoimakonetta, kotka toimivat rinnakkain tahdistettuna.

Varavoimakoneet kytkettiin jännitteenkorotusmuuntajaan, jolla jännite nostettiin 400 voltista 20 kilovolttiin, jolla syötettiin asiakkaan muuntajakojeistoa. – Kun muuntaja nosti jännitettä, tehokkaan varavoimaratkaisun toteutus onnistui pienemmällä virralla, ja kuparikaapeleitakin tarvittiin vähemmän, Korhonen selittää.

Käyttövalmis varavoimaratkaisu parissa viikossa

Varavoimakalusto asennettiin täysin käyttövalmiiksi standby-tilaan, jolloin sähkökatkon sattuessa asiakkaalta ei vaadita minkäänlaisia toimia. Muuntajakojeistoon kytkettynä varavoimakoneen ohjausjärjestelmä hoitaa käynnistyksen ja tahdistuksen automaattisesti.

– Lisäksi asensimme kokonaisuuteen manuaalisen käytön mahdollistavan vipukatkaisijan, josta asiakas voi siirtää kuorman halutessaan vuokrakoneille, jos sähköyhtiö ilmoittaa tulevista sähkökatkoista tai sähkön saannin epävarmuudesta, Korhonen sanoo.

Avaimet käteen -toimitus tilauksesta käyttöönottoon kesti vain joitakin viikkoja. Kokonaisuus sisälsi varavoimaratkaisun suunnittelun ja kuljetukset sekä paikan päällä haalauksen, käyttöönoton ja koeajot. Vuokrasopimukseen kuuluivat myös 24/7 päivystys-, valvonta- ja tankkauspalvelut vuoden jokaisena päivänä.

– Asiantuntijamme kävi paikan päällä tarkastamassa ja koeajamassa varavoimakoneet noin kerran kahdessa viikossa, Korhonen kertoo. Jatkuvan käytön varmistamiseksi polttoaineen saanti varmistettiin ulkopuolisilla polttoainesäiliöillä, jotka mahdollistavat 10 tunnin jatkuvan käytön ilman tankkausta. Lisäksi polttoainetta varastoitiin asiakasta varten 10 vuorokauden käyttöä varten.

Varavoimalla turvataan koko terveyskeskuksen toiminta kriittisellä hetkellä

Hollolan uuden Sote-keskuksen varavoimakoneella varmistetaan koko terveyskeskuksen toiminta myös mahdollisten sähkökatkojen aikana. Uudiskohteen vaatimusten mukaisesti varavoimakone on teholtaan 400 kW, minkä lisäksi koneessa on myös 1500 litraa suuri polttoainesäiliö. Kohteen varavoimakone toteutettiin 20 jalkaiseen merikonttiin, mikä ratkaisuna mahdollisti tehokkaan äänenvaimennuksen ja ilmanvaihdon. Laurin mukaan kW-setin suunnittelema ratkaisu vastasi Hollolan Sote-keskuksen tarpeisiin erinomaisesti.

“Päädyimme hankkimaan varavoimakoneen kW-setiltä, koska meidän oli helppo luottaa heidän osaamiseen kotimaisena toimijana. kW-setin asiantuntijat toteuttivat varavoimakoneen vahvalla ammattitaidolla, mikä vapautti meidän resurssimme muihin asioihin projektin aikana. Suunnitteluvaiheessa kävimme  yhdessä läpi 3D-mallinnuksia sekä ratkoimme toteutukseen liittyviä haasteita, minkä ansiosta lopputulos oli  erittäin onnistunut”, Lauri kuvailee.

Muut asiakastarinat