Senaatti-kiinteistöjen varavoimaratkaisun modernisointi
Senaatti-kiinteistöjen varavoimaratkaisun modernisointi
Senaatti-kiinteistöjen omistamassa valtion rakennuksessa toteutettiin varavoimajärjestelmän modernisointi peruskorjauksen yhteydessä. Vaativa kokonaisuus onnistui aikataulussa, kun tilaaja, sähköurakoitsija ja kW-set tekivät yhteistyötä niin suunnittelussa kuin käyttöönotossa.
Senaatti-kiinteistöt tilasi kW-setiltä vuoden 2025 aikana useamman varavoimakontin kokonaisuuden. kW-set on myös Senaatin kumppani varavoimakoneiden ylläpidossa. Varautuminen sähkönjakelun häiriöihin on osa Senaatti-kiinteistöjen vastuullista toimintaa ja strategisia tavoitteita.
– Pyrimme varautumaan omassa toiminnassamme normaaliolojen häiriöihin ja tukemaan myös asiakkaitamme toimitilojen varautumisen tason nostamisessa, kertoo Senaatti-kiinteistöjen sähkötekniikan asiantuntija Veikko Jämsä.
Varavoimahankintaan kuuluneista koneista kolme sijoitettiin kesällä 2025 Senaatti-kiinteistöjen omistamaan valtion rakennukseen, jossa toteutettiin peruskorjaus osana Yhteiset työympäristöt -kehityshanketta. Senaatti uudistaa vuoteen 2030 mennessä työympäristöjä 18 paikkakunnalla.
Yhdessä hyvin suunniteltu oli puoliksi tehty
Jämsän mukaan varavoimatoteutus oli vaativa, koska se lisättiin projektiin nopealla aikataululla. Suunnittelu vaati hyvin toimivaa yhteistyötä sähköurakoitsijan ja varavoimasuunnittelijan välillä, ja kaikki sujuikin mallikkaasti. Muuta Jämsä ei aikaisempien kokemusten perusteella odottanutkaan.
– Kaikki tekivät töitä yhdessä, kuten tällaisissa toteutuksissa kuuluu. Taisimme saada mukaan kW-setin parhaimmiston!
kW-set ja varavoimaurakan, siihen liittyneiden rakennustöiden ja sähköurakan yhteensovituksesta vastannut SRV Rakennus Oy eivät olleet ensimmäistä kertaa samalla työmaalla. Yhteistyö lähti sujumaan nytkin vaivattomasti.
– Olimme kaikki alusta lähtien tekemässä kokonaisuutta yhdessä, eikä se olisi onnistunut ilman jokaisen panosta, toteaa SRV:n talotekniikan projektipäällikkö Jussi Oksanen. Hän pitää kW-setin toiminnassa erityisesti siitä, ettei ongelmanratkaisusta tehdä ongelmaa. – Vastaan tulleita ongelmia ei jäädä voivottelemaan, vaan ne ratkaistaan.
Oksasen mielestään yksi syy varavoimakoneiden hallittuun käyttöönottoon oli jo suunnitelmien oikea-aikainen kommentointi. Myös kW-setille varhain alkanut suunnitteluyhteistyö oli etu.
– SRV:n aktiivisen otteen ansiosta saimme suunnitteluun kaiken tarvitsemamme tiedon, mikä joudutti tekemistä, kertoo kW-setin projektipäällikkö Ilari Lindroos.
Modernisointi kolminkertaisti varavoimatehot
Senaatti-kiinteistöjen kohteessa oli aikaisemminkin kolme varavoimakonetta, mutta modernisoinnissa varavoimateho kasvoi lähes kolminkertaiseksi.
– Aikaisemmat 250–300 kVA:n varavoimakoneet palvelivat vain yhtä kuudesta pääkeskuksesta, mutta uudet 650 kVA:n koneet kattavat koko kiinteistön, kertoo kW-setin käyttöönottaja Tero Kettunen. Varavoimakoneet ovat automaattisesti tahdistuvia, ja ne mahdollistavat hätäkäytön.
Huolellisella työmaasuunnittelulla varavoimakonttien haalaukset onnistuivat tavanomaisella, joskin normaalia suuremmalla siirrettävällä nostokalustolla. Oksanen kiittelee kW-setiltä saatuja lähtötietoja.
– Saimme nostosuunnittelua varten tarkat mittakuvat koneista sekä tiedon haalauspisteistä, joten tiesimme täsmälleen, mistä kohdista varavoimakontteja on turvallista nostaa.
Käyttöönotossa venyttiin asiakkaan aikataulujen mukaan
Varavoimajärjestelmän ja sen ohjauslogiikan suunnittelun ja ohjelmoinnin lisäksi kW-setille kuului varavoimakoneiden käyttöönotto. Kyseessä oli laaja ja useita vaiheita vaatinut kokonaisuus, joka piti suorittaa käytössä olevassa kiinteistössä täysin häiriöttömästi.
– Kolme rakennusta kattavan monimutkaisen varavoimajärjestelmän käyttöönotossa puhuttiin viikoista, Lindroos sanoo. Asiakkaan aikataulu kuitenkin piti. – Käyttöönottajamme venyivät tarpeen mukaan iltoihin ja viikonloppuihin, ja taidettiin siinä vähän siirtää kesälomiakin.
Onnistuneessa käyttöönotossa korostui Lindroosin mukaan myös tiivis yhteydenpito päätoteuttajan ja sähköurakoitsijan kanssa. – SRV:ltä oltiin meihin yhteydessä ennakoivasti ja matalalla kynnyksellä.
FAT-testit toteutettiin ennakkoon kW-setin tiloissa
Varavoimatoimituksen aikataulu oli kohteen käytön kannalta kriittinen. – Kun aikataulu piti, käyttäjät pääsivät uudistuneisiin tiloihin ajallaan, Jämsä korostaa.
Aikataulu varmistettiin testaamalla varavoimakoneiden ohjausjärjestelmät etukäteen kW-setin hallilla Tuusulassa. Myös varavoimakoneiden koekuormituksia (FAT-testit) varten rakennettiin kW-setin tiloihin testikeskus, joka simuloi todellista tilannetta kiinteistöllä.
– Ennakoivan testauksen ansiosta paikan päällä riitti järjestelmän hienosäätö, mikä oli etu käytössä olevassa kiinteistöissä, kW-setin Kettunen sanoo.
Käyttöönotosta ei aiheutunut suurempaa häiriötä käyttäjille. – Ihan normaalilla riskien hallinnalla selvittiin, Oksanen toteaa tyytyväisenä.
Yhteispeliä kW-setin kanssa hän kuvaa kahdella sanalla – avoimuus ja rehellisyys – ja lisää pilke silmäkulmassa, että suosittelisi kW-setiä varauksetta, muttei sentään kaikille:
– Kilpailijoille en ehkä menisi kehumaan. Meidän hankkeisiin on saatu niin hyvä porukka!
SRV Rakennus Oy on Helsingin pörssiin listattu suomalainen rakennusalan yhtiö, joka keskittyy asuin-, toimitila- ja korjausrakentamiseen kasvukeskuksissa. SRV toteuttaa erilaisia julkisia rakennuksia monitoimitaloista kampuksiin. SRV työllistää noin 800 työntekijää ja yli 3 000 kumppanin verkoston.
Senaatti-kiinteistöt on Suomen valtion kiinteistöjen asiantuntija ja valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka vastuulla on noin 8 200 kiinteistöä. Senaatti hallinnoi, kehittää ja vuokraa valtion kiinteistöomaisuutta sekä huolehtii valtion virastojen ja laitosten toimitiloista. Senaatti myös kehittää yhteisiä työympäristöjä valtion toimitilastrategian mukaisesti.
kW-setin palvelut:
- Ennakkopalaverit ja tutustuminen kohteeseen
- Sähkökuvien tulkinta ja korjaukset
- Varavoimajärjestelmän suunnittelu (3 x 650 kVA varavoimakontit + varapolttoainesäiliöt)
- Uusien ohjauskeskusten (3 kpl) suunnittelu, ohjelmointi ja testaukset
- Varavoimakoneiden koekuormitukset (FAT-testit)
- Käyttöönoton valmistelutyöt
- Varavoimakoneiden käyttöönotto, sijoitus kohteeseen ja tekninen tuki.
Lue lisää tarjoamistamme varavoimajärjestelmien modernisoinneista!
Tai ota yhteyttä:
Muut asiakastarinat
CER-laki tuo uusia velvoitteita kriittisille toimijoille – varavoima tukipilarina
CER‑direktiivi kiristää kriittisten toimijoiden varautumista
CER‑laki tuo uusia velvoitteita kriittisille toimijoille – varavoimaan on syytä varautua ajoissa
Euroopan unionin CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive, 2022/2557) on tuotu osaksi suomalaista lainsäädäntöä. CER-laki (310/2025) velvoittaa kriittisen infrastruktuurin toimijoita parantamaan toimintansa häiriönsietokykyä eli resilienssiä ja varautumista erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin.
Lain tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnan kannalta kriittiset palvelut ja toiminnot säilyvät toimintakykyisinä myös silloin, kun normaali toimintaympäristö häiriintyy.
CER-lain soveltaminen käynnistyy kesällä 2026
CER-lain käytännön soveltaminen etenee vaiheittain. Tällä hetkellä tiedossa on, että vuoden 2026 kesällä kunkin toimialan vastuuministeriö nimeää ne toimijat, joita CER-laki koskee. Tämän jälkeen nimettyjen toimijoiden edellytetään ryhtyvän konkreettisiin toimenpiteisiin lain vaatimusten täyttämiseksi.
Tarkka aikataulu vaatimusten täysimääräiselle toteuttamiselle täsmentyy toimialakohtaisesti. On kuitenkin selvää, että siirtymäaika voi olla varsin tiukka erityisesti silloin, kun vaatimusten täyttäminen edellyttää teknisiä investointeja, järjestelmämuutoksia tai fyysistä infrastruktuuria.
CER-laki koskee toimijoita useilla kriittisillä toimialoilla, kuten:
- energia ja sähköverkot
- vesi- ja jätevesihuolto
- terveydenhuolto ja lääketeollisuus
- liikenne ja liikenneinfrastruktuuri
- digitaalinen infrastruktuuri, mukaan lukien datakeskukset ja konesalit
- rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri
- elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu
- julkishallinto
Mitä CER-laki edellyttää käytännössä
CER-laki edellyttää kriittisiltä toimijoilta kokonaisvaltaista varautumista. Tämä tarkoittaa muun muassa:
- riskien tunnistamista ja arviointia
- resilienssi- ja jatkuvuussuunnitelmien laatimista
- kykyä ylläpitää toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa
- suunnitelmallista ja hallittua palautumista häiriöistä
Keskeistä ei ole yksittäinen tekninen ratkaisu, vaan se, että toimija pystyy osoittamaan toimintakykynsä jatkuvuuden myös poikkeavissa olosuhteissa.
Varavoima osana CER-lain mukaista teknistä varautumista
Tekninen varautuminen on monessa kriittisessä kohteessa keskeinen osa CER-lain vaatimusten täyttämistä. Erityisesti sähkönsaannin varmistaminen on monille toimijoille edellytys sille, että muut järjestelmät, prosessit ja turvallisuustoiminnot voivat toimia.
Varavoimaratkaisut tukevat CER-lain tavoitteita muun muassa:
- turvaamalla kriittisten toimintojen sähkönsaannin häiriötilanteissa
- vähentämällä riippuvuutta ulkoisista häiriöistä ja sähköverkon katkoksista
- parantamalla toimintavarmuutta ja riskienhallintaa
- mahdollistamalla hallitun toiminnan ja palautumisen poikkeustilanteissa
Varavoima ei yksin täytä CER-lain vaatimuksia, mutta se on monissa kohteissa yksi keskeisimmistä teknisistä edellytyksistä toiminnan jatkuvuudelle.
Varavoimaratkaisun suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa
Vaikka kaikkia CER-lain aikatauluun ja valvontaan liittyviä yksityiskohtia ei ole vielä täsmennetty, on selvää, että kriittisiksi nimettyjen toimijoiden on varauduttava konkreettisiin toimenpiteisiin jo varhaisessa vaiheessa.
Varavoimaratkaisujen osalta on hyvä huomioida, että:
- toimitusajat voivat olla useita kuukausia
- järjestelmien mitoitus ja suunnittelu vaativat huolellista esiselvitystä
- ratkaisut tulee sovittaa kohteen todellisiin riskeihin ja käyttöskenaarioihin
Aikainen valmistautuminen tukee sekä CER-vaatimusten täyttämistä että toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Tutustu huoltovarmuuskeskuksen varavoima-ohjeeseen.
Asiantuntijamme auttavat varautumisessa
Kysy lisää CER-valmiista varavoimaratkaisuista.
Varavoima tukee CER-direktiivin vaatimuksia kriittisen infran suojaamisessa
Varavoima tukee CER-direktiivin vaatimuksia kriittisen infran suojaamisessa
Varavoima tukee CER-direktiivin vaatimuksia kriittisen infran suojaamisessa
Kriittisen infrastruktuurin toimijoita velvoitetaan jo syksyllä uudella CER-direktiivillä. Varavoima auttaa parantamaan huoltovarmuudelle tärkeän toiminnan häiriönsietokykyä ja riskienhallintaa.
CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive) on vuonna 2023 voimaan tullut EU-direktiivi, jolla pyritään parantamaan yhteiskunnan huoltovarmuutta ja kriittisen infran häiriönsietokykyä eli resilienssiä. Direktiiviä sovelletaan suomalaiseen lainsäädäntöön jo syksyllä 2024.
Direktiivi korvaa aikaisemman kriittisen infrastruktuurin suojaamisen ECI-direktiivin ja on sitä selvästi laajempi. CERiä sovelletaan 10 palvelusektorille, jotka on tunnistettu yhteiskunnalle elintärkeiksi. Monella niistä hyödynnetään toiminnan turvaamisessa myös varavoimaa:
- Liikenne (esim. maantietunnelit ja matkakeskukset)
- Energia (esim. lämpölaitokset)
- Terveys (esim. sairaalat)
- Ruoka (esim. kaupan alan kiinteistöt ja logistiikka)
- Vesi- ja jätevesihuolto (esim. vesihuoltolaitokset)
- Digitaalinen infrastruktuuri (esim. datakeskukset ja konesalit)
- Pankit
- Finanssimarkkinat
- Julkishallinto
- Avaruus
Varavoima parantaa tieto- ja kyberturvaa
Samaan aikaan voimaan on tullut uusi tieto- ja kyberturvallisuuden NIS2-direktiivi. Se velvoittaa parantamaan kyberturvaan liittyvää riskienhallintaa aikaisempaa useammilla toimialoilla, kuten terveydenhuollon ja vesihuoltolaitosten lisäksi elintarvikealalla ja jätehuollossa.
Varavoima tukee kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallintaa, koska lähes kaikki kriittisen infran toimijat ovat riippuvaisia erilaisista tietojärjestelmistä, jotka tarvitsevat sähköä. Varavoima turvaa myös tietojärjestelmiä ylläpitäviä konesaleja ja datakeskuksia.
Riskienhallinnalla tähdätään toiminnan jatkuvuuteen
Direktiivit asettavat kriittisiksi katsotuille palvelusektoreille uusia velvoitteita muun muassa riskienarviointiin ja -hallintaan sekä raportointiin. Huomioon on otettava merkitykselliset luonnonriskit ja ihmisen aiheuttamat riskit. Häiriönsietokykyä voidaan parantaa esimerkiksi teknisillä toimenpiteillä ja fyysisillä esteillä, kuten aidoilla. Tärkeää on myös henkilöturvallisuus.
Lisäksi huomiota on kiinnitettävä erilaisista häiriötilanteista palautumiseen ja toipumiseen, mikä turvaa yhteiskunnan toimintaa ja jatkuvuutta. Laajassa kuvassa tavoitteena on Suomen huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden vahvistaminen eritasoisissa häiriötilanteissa.
Miten varavoima tukee kriittisen infran häiriönsietokykyä?
FYYSINEN TURVALLISUUS Varavoimakoneet sijoitetaan aina helposti lukittaviin varavoimahuoneisiin tai merikontteihin, joihin pääsy voidaan yksinkertaisesti estää. Sääsuojallisissa varavoimakoneissa ohjauskeskukseen pääsy estetään lukitulla ovella.
KYBERTURVALLISUUS Pääsy varavoimajärjestelmien ohjauskeskusten luo estetään sijoittamalla ne tiloihin, joihin pääsyä rajoitetaan. Myös etäohjaus on mahdollista tietoturvallisen applikaation avulla. Molemmat lisäävät sähkönsaantiin liittyvää kyberturvaa.
HÄIRIÖTILANTEISTA TOIPUMINEN Varavoimakoneet käynnistyvät sähkökatkon aikana automaattisesti, ja myös paluu valtakunnan verkkoon on automatisoitu. Se tukee häiriötilanteista toipumista ja turvaa toiminnan jatkuvuutta.
HENKILÖTURVALLISUUS Varavoimalla tuotetaan sähköä monille ihmishenkiä suojaaville järjestelmille. Esimerkiksi sairaaloissa varavoimalla turvataan elämää ylläpitävien laitteiden toiminta. Varavoimalla on tärkeä tehtävä myös kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmien toiminnassa, elintarviketurvallisuudessa ja jätevesien käsittelyyn liittyvässä terveysturvallisuudessa.
Lue lisää kW-setin kokonaistoimituksista varavoimaurakoissa!
Asiantuntijamme auttavat mielellään
Jätä tarjouspyyntö tästä tai vaihtoehtoisesti voit lähettää sähköpostia osoitteeseen myynti@kwset.fi.
Miksi yhteiskunnan huoltovarmuus tarvitsee varavoimaa?
Varavoimaa kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi
Miksi yhteiskunnan huoltovarmuus tarvitsee varavoimaa?
Sähkö on jokaisen suomalaisen arkea kannatteleva taustavoima. Ilman luotettavia varavoimajärjestelmiä moni yhteiskunnan tukipilari romahtaa sähkökatkon sattuessa. Mitä jos me emme pitäisi sitä käynnissä?
Varavoimakoneilla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuus, mikä heijastuu jokaisen suomalaisen arkeen. Mitä tapahtuu, jos sähköä ei ole saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan?
Vesihuoltolaitokset
Vettä ei tule hanoista tai häviä viemäriputkistoihin ilman vesihuoltolaitoksia ja jätevedenpuhdistamoja. Varavoimalla varmistetaan, että kriittisestä vesihuollosta vastaavat laitokset saavat tarvitsemaansa virtaa. Luotettavan sähkönsaannin ansiosta puhdasta vettä pumpataan koteihin ja jätevedenpuhdistuslaitosten kemialliset ja biologiset prosessit pysyvät käynnissä, vaikka alueella olisi sähkökatko. Vesi on kaiken elämän edellytys, ja arki toimii sähkökatkonkin aikana, kun juomavettä tulee hanoista ja viemärit vetävät.
Energiantuotantolaitokset
Varavoimalla varmistetut energiantuotantolaitokset pitävät suomalaiset kodit valoisina ja lämpiminä, teollisuuslaitokset toimintakunnossa ja maatalouden prosessit käynnissä. Yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeää lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan monilla eri keinoilla, mutta jokainen niistä – myös maalämpö ja aurinkopaneelit – tarvitsevat sähköä.
Ilman varavoimajärjestelmiä patterit jäähtyvät kodeissa äkkiä ja lämpimän käyttöveden tulo loppuu sähkökatkon aikana. Varavoima on kriittisen tärkeää myös lämpölaitosten turvalliselle alasajolle vikatilanteissa sekä ydinvoimaloiden jäähdytysvesipumppujen toiminnalle. Lue lisää Fingridin varavoimajärjestelmästä!
Jätehuolto
Jätteenkäsittelylaitosten tärkeyteen havahdutaan yleensä vasta, kun järjestelmä ei jostain syystä toimi. Sähköä tarvitaan jätteenkäsittelylaitosten kaikissa prosesseissa. Jos jätteiden lajittelusta ja käsittelystä vastaavat koneet eivät saa virtaa, varastointitila loppuu ja näkyy lopulta myös kotien, taloyhtiöiden ja yritysten pihoissa. Varavoimalla ja UPS-järjestelmillä varmistetaan, että jätteiden vastaanotto toimii normaalisti pitkienkin sähkökatkojen aikana.
Datakeskukset
Datakeskuksia pidetään pomminvarmoina, koska konesalien toiminta on kriittisen tärkeä osa modernin yhteiskunnan toimintaa ja sujuvaa tiedon siirtämistä, tallentamista ja käsittelyä. Moni tiedonkulkuun liittyvä prosessi ei kestä edes sekuntien sähkökatkoa. Katkon vaikutukset näkyisivätkin nopeasti jokaisen suomalaisen elämässä: verkkokaupoissa ja pankkipalveluissa, koulujen oppitunneilla, sosiaalisen median tileillä, kauppojen kassoilla ja yritysten Teams-palavereissa. Myös monet sairaaloiden toimintaprosessit ovat riippuvaisia datakeskuksista.
Lisäksi monen konesalin jäähdyttämisestä syntyy hukkalämpöä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, ja siksi datakeskusten luotettava toiminta heijastuu myös lämmöntuotantoon. Datakeskusten vikasietoisuus onkin nostettu korkealle tasolle varavoimalla ja UPS-järjestelmillä. Lue lisää Fortumin varavoimaratkaisusta tai kumppanuudestamme Verne Globalin kanssa!
Liikenneväylät ja -asemat
Miltä kaupunkiliikenne näyttäisi, jos liikennevalot ja katulamput sammuisivat kesken marraskuisen aamuruuhkan? Sähköä tarvitaan kellon ympäri kaupunkien katuverkostossa, lentokentillä, rautatieasemilla ja maantietunneleissa, joissa sähkökatko katkaisisi ilman varavoimaa valaistuksen, liikenteenohjauksen ja savunpoistojärjestelmät. Varavoiman ansiosta maantiet ja asemat pysyvät valaistuina, vaikka sähköt katkeavat rakennuksista. Lue lisää Keilaniemen tunnelin varavoimaratkaisusta!
Polttoaineasemat
Polttoaineiden jakelu on kriittisen tärkeää tavallisten ihmisten liikkumiselle, mutta myös monille hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Ilman polttoaineita vaikeuksissa olisivat esimerkiksi kauppojen elintarvikekuljetukset, ambulanssien ja pelastuslaitosten toiminta, energiantuotantoon liittyvät raaka-ainekuljetukset ja teiden auraus. Varavoimalla polttoaineasemat suojataan sähkökatkojen varalta, mikä heijastuu koko yhteiskunnan huoltovarmuuteen.
Ruokakaupat
Turvallisen arjen kivijalka on, että tutusta ruokakaupasta löytyy maitoa, leipää ja WC-paperia vuoden jokaisena päivänä. Kaupan alan kiinteistöt ovat täysin riippuvaisia sähköstä aina valaistuksesta maksupäätteisiin ja kylmäkaapeista varastologistiikkaan. Suurimpien ruokakauppojen toiminta onkin varmistettu varavoimalla, jolloin pitkäkään sähkökatko ei sulje kauppojen ovia. Lue lisää Keskon varavoimakoneiden huoltosopimuksista!
Sairaalat
Terveydenhuollon toiminta on yksi yhteiskunnan kriittisimmistä ja samalla sähköstä riippuvaisimmista osa-alueista. Ilman sähköä sairaalat eivät toimi, koska pelkästään potilaiden vastaanotto vaatii toimivat tietoliikenneyhteydet ja potilastietojärjestelmät. Sähköä tarvitaan elämää ylläpitävissä laitteissa, tutkimuksissa ja kuvantamisessa sekä leikkaussaleissa. Jopa puhtaiden sairaalavaatteiden saatavuus on kiinni sähköstä. Lue lisää OYSin varavoimajärjestelmästä!
Ota yhteyttä varavoiman asiantuntijaan ja varmista yhteiskunnan huoltovarmuus oman toimintasi osalta myös tulevina vuosina!
Jätä tarjouspyyntö tästä tai vaihtoehtoisesti voit lähettää sähköpostia osoitteeseen myynti@kwset.fi.
Oulun yliopistollinen sairaala A- ja B-allianssi
Oulun yliopistollinen sairaala
Oulun yliopistollisen sairaalan varavoimajärjestelmän tehot nelinkertaistuivat
Oulun yliopistollisen sairaalan varavoimakoneilla varmistetaan laajennuksen päätteeksi yhä useampia järjestelmiä. kW-setin toteuttama varavoimaratkaisu pitää sairaalan toiminnassa pitkänkin sähkökatkon aikana.
Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) laajenee uudisrakennus kerrallaan. OYS 2030 -hankkeen A- ja B-allianssi valmistuivat kesällä 2023, ja kuuma sairaala sai turvakseen aikaisempaa selvästi kattavamman varavoimajärjestelmän. Varavoiman tarve on kehittynyt lääketieteen rinnalla.
– Ennen varavoimalla varmistettiin vain elämää ylläpitävät laitteet ja turvajärjestelmät, mutta nyt varavoima syöttää sähköä poikkeustilanteessa myös tietoliikenneverkoille, turvajärjestelmille ja viestintäyhteyksille, kuten sairaalan omalle matkapuhelinverkolle, kertoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sähkötekniikan asiantuntija Mika Joona.
– Myös monet tärkeät talotekniikkajärjestelmät, kuten ilmastointi, jäähdytys ja paineilma, on varmistettu varavoimalla, lisää hyvinvointialueen sähkötekniikan projektipäällikkö Sauli Kurttila.
Sairaalan varavoimalta vaaditut tehot kasvavat nelinkertaisiksi noin 2 megawatista 8 megawattiin. Kurttilan mukaan sairaala pysyykin täysin toimintakunnossa myös pitkän sähkökatkon aikana.
– Ennen tavoitteena oli saada käynnissä olevat leikkaukset loppuun varavoiman turvin. Nykyään sähkökatkon aikana voidaan aloittaa uusikin leikkaus ja myös kuvantaminen onnistuu.
Varavoima yhdistyy moniin talotekniikkajärjestelmiin
kW-set vastasi A- ja B-allianssin varavoimatoimituksesta osana Caverion Suomi Oy:n sähköurakkaa. Caverionin projektipäällikkö Tapio Hannuksella on kokemusta yhteistyöstä kW-setin kanssa jo Kainuun ja Seinäjoen keskussairaaloiden varavoimakonetoimituksista.
– Nytkin henkilökemiamme toimivat todella hyvin. A- ja B-talon varavoimakoneurakka oli keskivertoa laajempi ja siksi myös vaativampi.
kW-setin myyntipäällikkö Kaarlo Vallin mukaan tekniset reunaehdot ja rajapinnat sairaalan sähkö- ja LVI-järjestelmiin oli määritelty erinomaisesti Granlundin toteuttamassa varavoimasuunnitelmassa. Varavoimakoneet liittyvät moniin eri järjestelmiin mekaanisesti ja fyysisesti esimerkiksi pakoputkiston, sähkökaapelointien ja ilmanvaihtojärjestelmän kautta.
– Meidän oli helppo noudattaa hankinta-asiakirjaa ja suunnitella yksityiskohdat, kuten varavoimakoneen ohjausjärjestelmä ja varavoimakonehuoneen layout.
Sähkönsaanti varmistetaan kahdennetuilla järjestelmillä
Uusi varavoimajärjestelmä poikkeaa aikaisemmasta tehojen lisäksi siinä, että vanha järjestelmä oli keskitetty, uusi on hajautettu. Kurttilan mukaan etuna on, ettei sairaala tule koskaan olemaan pimeänä. Molemmissa uudisrakennuksissa on omat varavoimalaitokset, joita voidaan käyttää ristiin.
– Dieselgeneraattorit voidaan kytkeä niin, että saman koneen perässä ovat molemmat rakennukset.
Myös varavoimakoneiden yhteisen pääkeskuksen ohjausjärjestelmät on kahdennettu. – Jos yhteen ohjauskeskukseen tulee ajon estävä vika, varavoimakonetta voidaan ajaa toisella, Valli kertoo. Jokaisella neljällä koneella on oma ohjauskeskus ja päiväsäiliöiden lisäksi suuret varastosäiliöt. Pääkeskuksen suurista älynäytöistä näkee yhdellä silmäyksellä koko järjestelmän tilanteen.
Varavoimajärjestelmä on kytketty yhteen UPS-järjestelmän kanssa. Se takaa sähkönsaannin 15 sekunniksi, jonka aikana varavoimakoneet ehtivät käynnistyä.
Varavoimakoneet testattiin perusteellisilla koeajoilla
Kaikille varavoimakoneille toteutettiin perusteelliset FAT-testit eli tehdaskoeajot kW-setin toimitiloissa Tuusulassa. Paikan päällä olivat hyvinvointialueen, Caverionin ja varavoimakokonaisuuden suunnitelleen Granlundin edustajat.
– Teimme varavoimakoneen generaattorille ja moottorille suorituskykytestit sairaalan todellista kuormaa vastaavalla keinokuormalla eli kuormitusvastuksilla, Valli kertoo.
Hyvinvointialueen asiantuntijoilla on kova luottamus varavoimakoneiden laatuun. – Saimme selvästi markkinoiden parhaimpiin kuuluvat laitteet, Joona sanoo. Kokonaisuus onnistui ilman kompromisseja, ja toimitus sujui mallikkaasti kuljetuksia ja asennuksia myöten, vaikka koneet painavat kukin 11 000–12 000 kiloa.
Varavoimajärjestelmän hiljaisuus yllätti
Sairaalaympäristössä varavoimakoneilta vaaditaan muutakin kuin toimintavarmuutta. Myös äänenvaimennukseen panostettiin, koska varavoimakoneiden pakoputket sijaitsevat katolla kansiparkin alueella ihan pääsisäänkäynnin vieressä.
– Olimme etukäteen vähän huolissamme lähiympäristölle aiheutuvista haitoista, mutta sellaisista ei voi edes puhua, Kurttila sanoo tyytyväisenä. Äänitasot ovat tavanomaista 75 desibeliä matalammat: 60 desibeliä. – Olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten hiljaisia laitteet ovat.
Varavoimakonetoimittaja vastaa huolto- ja elinkaaripalveluista
Varavoimaratkaisu suunniteltiin pitkälle elinkaarelle 30–40 vuoden päähän, koska varavoimalaitosten rakentaminen on jälkikäteen kallista. OYSille olikin tärkeää, että varavoimatoimittaja tarjoaa myös huoltopalvelut ja nopeaa apua poikkeustilanteissa.
– Saamme kW-setiltä meitä lähellä olevan huolto-organisaation, ja muut elinkaaripalvelut turvaavat käytön aikana esimerkiksi varaosien saatavuuden, Joona sanoo. kW-set vastaa myös varavoimakoneiden takuuajan määräaikaishuolloista.
Allianssin eri osapuolet ovat tyytyväisiä varavoimaratkaisun sisältöön, asennuksiin, käyttöönottoon ja koulutuksiin, jotka kaikki toteutuivat ajallaan. – Suosittelen kW-setiä luotettavuuden ja koko järjestelmää koskevan asiantuntemuksen takia, Hannus sanoo.
Myös Kurttilasta kW-set kuuluu Suomen parhaiden varavoima-asiantuntijoiden kärkikaartiin. Luottamus on projektin aikana vain vahvistunut. – Ongelmia ei ole ollut. Toimintakokeet ja vastaanottotarkastukset tehtiin perusteellisesti, ja kaikki mistä on sovittu, on myös pitänyt.
Seuraavaksi Lapin hyvinvointialueen ja kW-setin yhteistyö jatkuu C-allianssissa eli F-rakennuksen varavoimaurakassa. Se vastaa kokoluokaltaan A- ja B-allianssia.
Varavoimakonetoimituksen sisältö
- Varavoimatoteutuksen suunnittelu, esim. ohjausjärjestelmät
- 4 kpl 1400 kVA:n varavoimakonetta
- Erikoisjäähdyttimet, joita ohjataan huonetermostaateilla
- Tuplaäänenvaimennus
- 1600 litran päiväsäiliöt ja 16 500 litran varastosäiliöt
- Ohjauskeskukset
- Katkaisijakeskukset
- FAT-testit ja toimintakokeet
- Asennus, haalaustyöt ja käyttöönotto
- 3 vuoden takuuajan määräaikaishuollot
Lue lisää tarjoamistamme varavoimalaitteista ja -palveluista
Olemme virallinen Cummins varavoimakoneiden jälleenmyyjä Suomessa
Muut asiakastarinat
Näin huolehdit varavoimakoneen riittävästä ilmanvaihdosta
Varavoimakoneen ilmanvaihtojärjestelmä
Näin huolehdit avomallisen varavoimakoneen riittävästä ilmanvaihdosta
Sisälle asennettavat varavoimakoneet tarvitsevat hyvän ilmanvaihdon, koska se varmistaa moottorin riittävän jäähdytyksen. Lue, miten avomallisen varavoimakoneen ilmanvaihdosta huolehditaan asianmukaisesti.
Varavoimakoneen asennus onnistuu sisä- ja ulkotiloihin. Ulos asennamme sääsuojallisia eli suojakorillisia varavoimakoneita, joiden ilmanvaihto kuuluu kokonaistoimitukseen.
Sisälle asennettavien avomallisten varavoimakoneiden riittävä ilmanvaihto vaatii muutoksia tilaan, jonne varavoimakone asennetaan. Voimme ohjeistaa urakoitsijaa tai suunnitella ja asentaa ilmanvaihdon kohteessa käyttövalmiiksi.
Ilmanvaihto varmistaa moottorin jäähdytyksen
Ilmanvaihto on olennainen osa varavoimakoneen moottorin jäähdytystä. Varavoimakoneiden hyötysuhde on alle 50 prosenttia, ja kaikki energia, mikä ei muutu sähköksi, muuttuu lämmöksi. Käynnissä oleva varavoimakone tuottaakin paljon lämpöä, ja moottoria on jäähdytettävä.
Varavoimakonehuoneeseen syntyvä ylimääräinen lämpö ohjataan kennojäähdyttimen kautta poistoilmana ulos. Jos näin ei tehdä, dieselgeneraattorin lämpötila nousee, moottori pysähtyy ja sähköntuotanto lakkaa vain minuuteissa. Huoneilmaan kertyvä kuumuus on haitallista myös muille sähkölaitteille. Kun tilan ilmanvaihto on riittävä, varavoimakone ei tarvitse muuta jäähdytystä.
Tyypillinen varavoimahuone:
Varavoimakoneen oikea sijoittelu
Kustannustehokkainta on sijoittaa varavoimakone tilassa mahdollisimman tiiviisti lähelle seinää syyläristä. Näin lämmin ilma voidaan ohjata poistoilmakanavaa pitkin suorinta tietä ulos. Varavoimakoneen moottori tarvitsee myös raikasta korvausilmaa, jonka on tärkeää päästä virtaamaan koko huoneen ja varavoimakoneen läpi. Näin molemmat jäähtyvät tehokkaasti.
Suosittelemme asentamaan tuloilmakanavan eri seinälle kuin poistoilmakanavan. Ratkaisulla varmistetaan riittävä ilmankierto ja estetään poistoilmaa virtaamasta ulkokautta takaisin sisälle. Jos molemmat ilmanvaihtokanavat halutaan asentaa samalle seinälle, riittävästä ilmankierrosta on huolehdittava erikseen ja ilmavirtausta suunnattava esimerkiksi väliseinillä.
Ilmanvaihtoaukkojen mitoitus
Ilmanvaihtoaukkojen riittävä koko voidaan arvioida varavoimakoneen jäähdyttimen (syylärin) koon perusteella. Poistoilmakanavan aukon tulisi olla 1,5-kertainen jäähdyttimen pinta-alaan verrattuna. Tuloilma-aukon on oltava vähintään poistoilma-aukon kokoinen.
Jos varavoimakoneeseen tarvitaan paikallisten melumääräysten vaatimuksesta äänenvaimennusosa eli meluloukku, painehäviö kasvaa ja myös ilmanvaihtoaukkoja on suurennettava. Ilmanvaihtoaukkojen painehäviölaskelmat kannattaa tarkastaa tapauskohtaisesti. Saat meiltä tarvittaessa apua tarkastuslaskelmien tekoon.
Kiertoilmapelti pakkasten varalle
Varavoimakoneeseen voidaan asentaa lisäosana kiertoilmapelti, jolloin varavoimakonehuoneen lämpötila ei laske kovimmillakaan pakkasilla alle valitun huonelämpötilan. Termostaatin ohjaamalla kiertoilmapellillä osa lämpimästä poistoilmasta kierrätetään takaisin varavoimakonehuoneeseen. Kiertoilmapellillä ei ole vaikutusta varavoimakoneen tekniseen toimintaan, vaan se on lisävaruste, joka asennetaan varavoimakoneeseen tapauskohtaisesti.
Tutustu videoon varavoimakoneen ilmanvaihtojärjestelmästä!
Kysy lisää varavoiman asiantuntijoiltamme!
Autamme sinua löytämään oikeat ratkaisut toimivalle varavoimakoneen ilmanvaihtojärjestelmälle
Teknologiayhtiö turvasi tuotantonsa vuokravaravoimalla
Suuri teknologiayhtiö turvasi tuotantonsa vuokravaravoimalla
Teknologiayhtiö varmisti tuotantonsa vuokraamalla suuritehoisen varavoimalaitteiston
Suuri teknologiayhtiö varmisti keskeytymättömän sähkönsaannin ja samalla tuotantonsa tehokkaalla 4,5 MVA:n vuokravaravoimaratkaisulla.
Epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa energiatilanteessa teollisuus- ja teknologiayhtiöiden on mahdollista pienentää tuotantomenetysten riskiä vuokrattavilla varavoimakoneilla.
– Varavoimalla asiakkaamme pystyvät varmistamaan, että tuotanto pysyy käynnissä kaikissa mahdollisissa tilanteissa, toteaa kW-setin käyttöönottaja Mikko Korhonen.
Vuokrakalusto täyttää suurenkin tehontarpeen
Yksi tyytyväisistä asiakkaistamme on suuri teknologiayhtiö, joka joutui kokemaan yllättävän sähkökatkon, kun yksi kaupungin sähköverkon yhteyskaapeleista katkesi. Asiakas vuokrasi kW-setiltä kuusi suuritehoista varavoimakonetta puoleksi vuodeksi.
– Toimitus oli määrällisesti yhtä suuri kuin Cheekin jäähyväiskonsertissa, mutta tehollisesti selvästi suurempi, Korhonen kertoo. Toimitus sisälsi neljä teholtaan 500 kVA:n ja kaksi 1275 kVA:n varavoimakonetta, kotka toimivat rinnakkain tahdistettuna.
Varavoimakoneet kytkettiin jännitteenkorotusmuuntajaan, jolla jännite nostettiin 400 voltista 20 kilovolttiin, jolla syötettiin asiakkaan muuntajakojeistoa. – Kun muuntaja nosti jännitettä, tehokkaan varavoimaratkaisun toteutus onnistui pienemmällä virralla, ja kuparikaapeleitakin tarvittiin vähemmän, Korhonen selittää.
Käyttövalmis varavoimaratkaisu parissa viikossa
Varavoimakalusto asennettiin täysin käyttövalmiiksi standby-tilaan, jolloin sähkökatkon sattuessa asiakkaalta ei vaadita minkäänlaisia toimia. Muuntajakojeistoon kytkettynä varavoimakoneen ohjausjärjestelmä hoitaa käynnistyksen ja tahdistuksen automaattisesti.
– Lisäksi asensimme kokonaisuuteen manuaalisen käytön mahdollistavan vipukatkaisijan, josta asiakas voi siirtää kuorman halutessaan vuokrakoneille, jos sähköyhtiö ilmoittaa tulevista sähkökatkoista tai sähkön saannin epävarmuudesta, Korhonen sanoo.
Avaimet käteen -toimitus tilauksesta käyttöönottoon kesti vain joitakin viikkoja. Kokonaisuus sisälsi varavoimaratkaisun suunnittelun ja kuljetukset sekä paikan päällä haalauksen, käyttöönoton ja koeajot. Vuokrasopimukseen kuuluivat myös 24/7 päivystys-, valvonta- ja tankkauspalvelut vuoden jokaisena päivänä.
– Asiantuntijamme kävi paikan päällä tarkastamassa ja koeajamassa varavoimakoneet noin kerran kahdessa viikossa, Korhonen kertoo. Jatkuvan käytön varmistamiseksi polttoaineen saanti varmistettiin ulkopuolisilla polttoainesäiliöillä, jotka mahdollistavat 10 tunnin jatkuvan käytön ilman tankkausta. Lisäksi polttoainetta varastoitiin asiakasta varten 10 vuorokauden käyttöä varten.
Varavoimatoimituksen sisältö (4500 kVA)
- Kuusi varavoimakonetta (2 x 1250 kVA ja 4 x 500 kVA)
- Muuntaja (5/6 MVA, 5,5–23 kV / 400 + 690 V – 50/60 Hz)
- Polttoainesäiliöt (4–6 kpl, 3000 l)
- 400 V kaapelit (maksimi pituus 30 m)
- 20 kV kaapelit (maksimi pituus 40 m)
- Jännitetunto- ja ohjauskaapelit rinnankäyttöä varten
- Kuljetukset, käyttöönotto ja koeajot
- Päivystys-, valvonta- ja tankkauspalvelut 24/7.
Lue lisää tarjoamistamme varavoiman vuokrauspalveluista
Kattava vuokrakalustomme tarjoaa nopean ratkaisun tilapäisiin varavoiman tarpeisiin
Muut asiakastarinat
Kesko tukee myymälöidensä huoltovarmuutta varavoimalla
Kesko tukee myymälöidensä huoltovarmuutta varavoimalla
Kesko tukee myymälöidensä huoltovarmuutta varavoimalla
Kesko on ollut kW-setin huoltosopimusasiakas vuodesta 2015 asti. Noin 50 myymälän varavoimakoneet huolletaan vuosittain varmasti, ajallaan ja sopimuksen mukaisesti.
K-ryhmä on Pohjois-Euroopan kolmanneksi suurin vähittäiskauppa, jonka markkinaosuus on Suomessa noin 36 prosenttia. Yhtiön vastuu Suomen ruokahuollosta onkin suuri, ja Keskon ruokatavaroista jo 80 prosenttia on kotimaisia. Yhtiö pääsi myös maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalle jo 18. kerran (2005–2023).
Keskon huoltovarmuuteen vaikuttaa myös luotettava sähkön saanti. Sähköä tarvitaan Keskon myymälöissä vuoden jokaisena päivänä valaistukseen, asiakkaiden palveluun, lämmitykseen ja tuotteiden kylmäsäilytykseen. Kesko pyrkii tasaamaan sähkön kysyntäpiikkejä omalta osaltaan toimintaansa muokkaamalla. Energiaa on säästetty yhtiössä jo pitkään erilaisilla säätö- ja seurantajärjestelmillä sekä modernilla lämmitys- ja jäähdytystekniikalla.
Sähkökatkoihin varaudutaan varavoimalla. – K-ryhmän myymälöiden luotettava sähkön saanti on turvattu kW-setin huoltamilla varavoimaratkaisuilla jo vuosia ympäri Suomen, kertoo K-Groupin kiinteistöpäällikkö Ari Pärssinen.
Keskon yhteistyö kW-setin kanssa on jatkunut vuodesta 2015 asti, ja sopimusta jatkettiin jälleen vuoden 2023 alussa. Varavoimakoneiden huoltosopimuskohteita on Keskolla ympäri Suomen noin 50 myymälässä, joista suurin osa on K-Citymarketeja ja K-Rautoja. Huolto kattaa yli 70 laitetta. – Samassa yhteydessä huollamme myös sprinklereiden dieselmoottorit, toteaa kW-setin huoltopäällikkö Antti Sihvonen.
Huoltosopimusasiakkaan huollot tehdään aina ajallaan
kW-setin huoltopalveluilla varmistetaan K-ruokakauppojen elintarviketurvallisuutta ja luotettavia palveluja myös poikkeustilanteissa. – Meille on tärkeää auttaa Keskoa omalta osaltamme pitämään kiinni Suomen huoltovarmuudesta, Sihvonen sanoo.
Huoltosopimusasiakkaana Kesko voi luottaa siihen, että varavoimakoneiden huollot toteutetaan kerran vuodessa ilman asiakkaan omaa muistamista tai huoltoaikojen tilaamista. Varavoimakoneiden tiedot ovat tallessa kW-setin digitaalisessa järjestelmässä, ja huollot tehdään näin aina ajallaan.
– Keskolla on käytössään myös huoltonumeromme, jonka kautta vikatilanteisiin löytyy nopeasti apua, Sihvonen lisää. Lisäksi kW-setin ammattilaisilla on pääsy Keskon Tampuuri-hallintajärjestelmään, jonne päivitetään suoraan raportit kaikista huoltotoimenpiteistä. – Myös vikailmoitukset tulevat meille Tampuurin kautta.
Sihvosen mukaan erikoistilanteissa kW-set voi tuoda paikalle siirrettävän vuokravaravoimakoneen avaimet käteen -palveluna. Se vastaa sähkön tuotannosta myymälän eri toimintoja varten, esimerkiksi öiseen aikaan toteutettavien muuntamohuoltojen aikana. – Vuokrakoneella voidaan tuottaa sähköä tarpeen mukaan myös sellaisissa Keskon toimipisteissä ja myymälöissä, joissa omaa varavoimakonetta ei ole.
Lue lisää tarjoamistamme kunnossapitopalveluista varavoimakoneelle
Huollamme kaiken merkkiset varavoimakoneet ympäri Suomen
Muut asiakastarinat
Varavoimakoneen pakokaasujärjestelmä
Varavoimakoneen pakokaasujärjestelmä
Tiedätkö, mitä kaikkea on huomioitava varavoimakoneen pakokaasuputkiston asennuksessa?
Avomalliset varavoimakoneet asennetaan sisätiloihin, ja siksi pakokaasujen poistamisesta on huolehdittava erillisellä pakoputkistolla. Lue, mitä kaikkea asennuksessa on otettava huomioon.
Kaikki sisätiloihin asennettavat avomalliset varavoimakoneet vaativat pakokaasuputkiston. Sen kautta pakokaasut ohjataan turvallisesti ja kustannustehokkaasti ulos varavoimahuoneesta. Pakoputkijärjestelmän suunnittelu ja asennus eivät kuulu perinteisiin LVI-töihin, koska huomioon on otettava monia varavoimakoneen toimintaan vaikuttavia asioita. Varavoimaratkaisujen asiantuntijana huolehdimme myös pakokaasuputkiston oikeasta asennuksesta luotettavasti.
Pakoputki laajenee lämmön vaikutuksesta. Kun kuuma pakokaasu kulkee metallisen pakoputken sisällä, putki laajenee 3–5 millimetriä jokaista metriä kohden. Lämpölaajeneminen on jäähän verrattavissa oleva voima, joka voi murtaa jopa tiiliseinän. Lämpölaajenemista voidaan kompensoida käyttämällä pakokaasujärjestelmässä lämpölaajenemisen tasaimia. Putkiston voidaan myös antaa laajentua vapaasti, kunhan asia on huomioitu sen sijoittamisessa ja asennuksessa.
Pakokaasuputken läpiviennit tiivistetään huolellisesti. Tiivistyksessä on otettava huomioon sekä pakoputkiston vesitiiviys että lämpölaajeneminen. Pakoputkiston läpiviennit voidaan tehdä katon tai seinän kautta, mutta lähtökohtaisesti seinän läpi läpivienti on helpompi ja edullisempi tiivistää.
Pakoputkisto vaatii lämmöneristyksen. Varavoimakoneen tuottama pakokaasu on yli 500-asteista, joten pakoputken lämmöneristyksen on oltava kunnossa. Ylikuumeneminen voi vaurioittaa varavoimahuoneen rakenteita. Varmistamme, että pakoputken lämmöneristys on paloturvallinen.
Pakoputkiston oikea kallistuskulma suojaa moottoria kondenssivedeltä. Varavoimakoneen pakoputkeen muodostuu kondenssivettä, joka oli ennen tapana tyhjentää pois vesitysventtiilin kautta. Käytännössä vesitys jäi usein tekemättä, ja siksi kaikki varavoimakoneemme asennetaan nykyään niin, että pakoputkisto viettää moottorista poispäin viisi promillea eli vähintään viisi millimetriä jokaista metriä kohti. Silloin kondenssivesi ei pääse missään tilanteessa moottorin sisälle. Kun moottori käynnistyy, kondenssivesi höyrystyy pois.
Pakoputken oikea mitoitus on tapauskohtaista. Nyrkkisääntö on, että pakoputki rakennetaan aina isommasta putkesta kuin koneen lähtöputki. Pakoputken pituus vaikuttaa valittavan putken halkaisijaan, ja siksi mitoitamme pakoputkiston halkaisijan aina tapauskohtaisesti. Vastapainetta hallitaan suurentamalla pakoputken halkaisijaa suhteessa sen pituuteen ja välttämättä turhia mutkia. Sopivaksi valittu pakoputken halkaisija pitää painehäviön konekohtaisissa rajoissa ja edesauttaa äänitason hallinnassa: liian kapea pakoputki nostaa varavoimakoneen melutasoa.
Varavoimakoneen turvallinen sijoittaminen. Varavoimakoneen sijoittamisessa noudatetaan paikallisten paloviranomaisten ohjeita. Pakoputkiston ulostuloa ei saa sijoittaa lähelle ilmastointilaitteiden imuaukkoja tai muita läpivientejä, joiden kautta pakokaasut voivat päästä sisätiloihin. Varavoimakoneen poistoilmakanava sijoitetaan myös kustannussyistä mahdollisimman lähelle seinää, jolloin myös pakoputki voi olla lyhyempi.
Asiantuntijamme auttavat mielellään
Jätä tarjouspyyntö tästä tai vaihtoehtoisesti voit lähettää sähköpostia osoitteeseen myynti@kwset.fi.
Scandic Helsinki Hub
Scandic Helsinki Hub
Scandic Helsinki Hubin sähköt on varmistettu modernilla varavoimakoneella
Yli 100-vuotias arvorakennus Helsingin Kampissa peruskorjattiin toimistohotelliksi, ja samalla vaihdoimme vanhentuneen varavoimakoneen uuteen.
Annankatu 18:ssa Helsingin Kampissa toimi 1920-luvulla Tilgmann Oy:n kirjapaino, ja sittemmin Vanhan Kirkkopuiston laidalla on sijainnut muun muassa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman pääkonttori (1980–2008) ja Euroopan kemikaalivirasto ECHAn toimisto. Vuoden 2022 keväällä Varma peruskorjasi kohteen uuden vuokralaisen käyttöön: Scandicin kokoushotelliksi. Samalla vanha varavoimakone vaihdettiin uuteen. Sähköurakoitsijana toimi Boctok Oy.
Aikaisemmin käytössä olleella varavoimakoneella oli ikää jo yli 20 vuotta, eivätkä dieselgeneraattorin tehot vastanneet modernin toimistohotellin vaatimuksia. Huoltaminenkaan ei ollut enää taloudellisesti kannattavaa, ja esimerkiksi varaosien saatavuudessa oli haasteita.
Scandic Helsinki Hubiin päätettiin hankkia nykyaikainen kW-setin toimittama varavoimakone, joka on sekä toimintavarma että tehokas. Uusi varavoimakone varmistaa aikaisempaa useampia sähköjärjestelmiä, mikä takaa sujuvan toiminnan koko 22 000 neliön hotellissa. Kokonaisuuteen kuuluu 352 hotellihuonetta, 18 kokous- ja coworking-tilaa sekä monipuolinen ravintolamaailma.
Kokonaisurakka sisälsi vaativat haalaustyöt
Kokonaisurakkaan kuuluivat kaikki uuden varavoimakoneen sujuvan käytön varmistavat palvelut. Purimme vanhan varavoimakoneen, joka kierrätettiin uusiokäyttöön toisessa kohteessa. Suunnittelimme hotellin varavoimahuoneeseen sopivan uuden varavoimakoneen ja toimitimme sen paikan päälle nopealla aikataululla suoraan omalta varastoltamme.
Toimitukseen sisältyi varavoimakoneen vaativa haalaus Helsingin ydinkeskustassa sekä kohteessa asennus-, ilmanvaihto- ja sähkötyöt, kuten maadoitukset. Liitimme varavoimakoneen olemassa olevaan poistoilmapeltiin ja asensimme ympäristöystävällisemmän uuden polttoainesäiliön. Pakoputkistoon lisättiin myös äänenvaimennus ja lämmöneristys. Lopuksi varavoimakoneelle toteutettiin käyttöönottotestit, ja tulemme huolehtimaan takuuaikana varavoimakoneen määräaikaishuolloista.
Uusi varavoimakone huolehtii nyt toimistohotellin sähkönsaannista automaattisesti yllättävien sähkökatkojen aikana. Näin puitteet kaupunkilomalaisille ja hotellin kokousvieraille pysyvät erinomaisina kaikissa tilanteissa.
Ennen & jälkeen -kuvat
Muut asiakastarinat