Pudasjärven Hyvän Olon keskus
Pudasjärven Hyvän Olon keskus
Varavoimageneraattori varmistaa hyvinvointikeskuksen sähkönjakelun poikkeustilanteissa
Pudasjärven keskustaan on syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana noussut kaupungin uusi maamerkki, hirsirakenteinen Hyvän olon keskus Pirtti. kW-set toimitti rakennukseen varavoimakoneen, jonka putkipalkkirunkoinen kontti on tyypilliseen merikonttiratkaisuun verrattuna helpommin räätälöitävä vaihtoehto.
Pudasjärven uusi, hirrestä rakennettu Hyvän olon keskus Pirtti on todellinen kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Vajaan 10 000 neliön suuruisessa rakennuksessa on terveyskeskuksen ja muiden sote-palvelujen lisäksi kirjasto, nuoriso- ja työllistymispalvelut ja erilaisia kulttuuritoimintoja sekä auditorio-, kokous- ja liiketiloja.
kW-set vastasi Hyvän olon keskuksen varavoimatoimituksesta, joka turvaa kiinteistökohtaisen sähkönjakelun sähkökatkoksien sattuessa. Projekti toteutettiin ratkaisumallilla, jossa varavoimakontin runko on valmistettu putkipalkeista.
Terveyspalveluiden häiriötön toiminta tulee taata
Hyvän olon keskuksen sähköurakoitsijan Sähkö-Polarin kautta tilattu varavoimakone saapui kW-setin toimitiloihin Tuusulaan tammikuussa 2021. Sitä ennen kW-set oli esitellyt varavoiman suunnitteluratkaisunsa rakennuksen suunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle, jotka hyväksyivät suunnitelman. Myös kontin rakentaminen oli aloitettu jo alkuvuodesta. “Varavoimakokonaisuuteen kuuluu laajalti eri komponentteja: kontti, varavoimakone, polttoainesäiliö, katkaisija ja ohjauskeskus sekä niiden väliset johdotukset, valaistus, lämpöpatterit…” kW-setin myynti-insinööri Kaarlo Valli luettelee.
Pääsiäisen jälkeen laitteelle tehtiin tehdaskoeajo, jolla varmistetaan se, että kone on oikeanlainen juuri siihen käyttötarpeeseen, johon se on tarkoitettu.
Varavoimatoimituksissa yksityiskohtaisempi toimitussisältö vaihtelee kohteen mukaan. Hyvän olon keskuksen varavoimatuotannon tärkein tehtävä on toimintavalmiudellaan taata sairaala- ja muiden terveyspalvelujen häiriötön toiminta myös kriisi- ja hätätilanteissa. “Yhtä lailla tietysti myös muita palveluita varmennetaan. Tiloissa voi olla tapahtumia, joissa halutaan varmistaa sähköntuotannon riittävyys”, Valli toteaa.
“Urakoitsijan kannalta helppo ratkaisu”
Pudasjärven Hyvän olon keskuksen varavoimatoteutus on ainoa laatuaan, Kaarlo Valli sanoo. Toimitus kattoi 460 kVA -tehoisen, avomallisen konttiin asennetun varavoimakoneen äänitasovaatimukset huomioituina sekä käyttöönoton ja myöhemmät kunnossapitopalvelut.
Vallin mukaan kyseessä oli spesiaali kohde, jonka vaatimustaso oli suunnittelun näkökulmasta korkea. “Meidän piti löytää siihen oikea ratkaisu, ja päädyimme putkipalkkirunkoiseen konttiin. Pystyimme tarjoamaan parhaan mahdollisen, yksityiskohtaisen ratkaisun teknillistaloudellisesti järkevimpään tapaan, laadusta tinkimättä.”
Sähkö-Polar on tehnyt kW-setin kanssa yhteistyötä Hyvän olon keskuksen lisäksi muutamassa muussakin kohteessa. Sähkö-Polarin työnjohtajan Sauli Komulaisen mukaan Pudasjärven varavoimatoimitus sujui aiempien projektien tapaan “helposti ja hyvin”. “Kone on asiakirjan mukaan suunniteltu, tehty, toimitettu ja käyttöönotettu. Tämä on urakoitsijan kannalta helppo ratkaisu.”
Hyvän olon keskus sai tarkkaan suunnitellun, räätälöidyn varavoimakokonaisuutensa juuri sellaisena, kuin sitä oli pyydetty.
“Varavoima tulee toteuttaa aina niin, että se on lopulta viimeinen, joka kyseisessä kiinteistössä toimii, vaikka kaikki muu lakkaisi toimimasta”, Kaarlo Valli kiteyttää.
Scandic Grand Central Helsinki
Scandic Grand Central Helsinki
Varavoimaratkaisu turvaa yli 110-vuotiaan loistohotellin sähkötekniikan
Grand Central Helsinki on Scandicin uusi kruununjalokivi Helsingin rautatientorilla. Ylellisen uuden hotellin taustalla on yksi maan vaativimmista peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeista. Aro Systemsin sähköurakkaan kuului kW-setin varavoimakonetoimitus.
Helsingin rautatientorille vuonna 1909 valmistunut Eliel Saarisen jugendkiinteistö on toiminut pitkän historiansa aikana muun muassa VR:n pääkonttorina. Nyt arvorakennus muuntui jälleen kerran, kun Scandic avasi siihen uuden Grand Central Helsinki -hotellin vuoden 2021 huhtikuussa.
Kokonaisuuteen kuuluu vanhaa osaa täydentävä uudisrakennus, Futudesign Oy:n arkkitehtikilpailun voittajatyö ”Hermes”. Huolellisen suunnittelun ansiosta myös uudisosa istuu saumattomasti Helsingin ydinkeskustan historialliseen rakennettuun miljööseen.
Noin 36 000 bruttoneliön kokoisessa Scandic Grand Central Helsingissä on 491 hotellihuonetta, joista suurin osa sijaitsee peruskorjausosassa. Ikkunoista avautuvat näkymät esimerkiksi Kaisaniemen puistoon tai Ateneumiin. Hotellilla on myös oma sisäpiha, juhla- ja kokoustiloja, ravintola, baari sekä ylellinen saunaosasto.
Moderni sähkötekniikka varmistettiin varavoimakoneella
Hotellin vanhalla osalla on paljon Museoviraston suojelemia osia, mikä teki hankkeesta yhden maan vaativimmista peruskorjaus- ja uudisrakennusurakoista. Tekniikka ei saa näkyä hotellin julkisivussa, osalla vesikattoa tai sisällä auloissa ja käytävillä, ja siksi tekniikkareitit kulkevat kellarista hotellihuoneisiin vaakakanavissa käytävien molemmin puolin.
kW-setin toimittama varavoimakone sijaitsee tekniikkatiloissa varavoimakeskuksen yhteydessä. – Sähköt varmistetaan 285 kilovolttiampeerin avomallisella varavoimakoneella, kertoo kW-setin projektipäällikkö Ilari Lindroos. Varavoimaratkaisu sisältyi Aro Systems Oy:n sähköurakkaan.
Varavoimakoneen tehojen ei tarvitse olla hotellikohteessa yhtä suuria kuin esimerkiksi sairaaloissa tai datacentereissä, joissa liikutaan 1000–2000 kilovolttiampeerissa. Uudessa Scandicissakin tärkeintä oli varmistaa kriittisten laitteiden sähkönsaanti myös poikkeustilanteissa ja sitä kautta hotellin sujuva toiminta. Yli 110 vuoden iästään huolimatta hotellin talotekniikka onkin viimeistä silausta myöten uutta, mikä takaa myös hotellivieraiden viihtymisen.
Ratkaisu 16-tuntisen sähkökatkon varalle
Varavoimaratkaisun erityispiirteenä on 30-metrinen pakoputkisto kellarin teknisistä tiloista hotellin katolle. Näin pakokaasut puhalletaan kauas katujen yläpuolelle. Mitoituksen näkökulmasta pitkä pakoputkisto on varavoimakoneelle haaste. – Pakoputkiston mitoituksessa pitikin huomioida, että putki on riittävän paksu, jotta pakokaasujen poisto onnistuu tehokkaasti, Lindroos kertoo.
Varavoimakoneen toiminta varmistettiin hankesuunnitelman mukaisilla koekäytöillä. Käyttöönoton yhteydessä testattiin kaikki toiminnot ja ajettiin sähkökatkoa simuloiva kuormitusajo. Myös varavoimakoneen omakäyttökeskus varmistaa, että kaikki pysyy ylläpidon aikana kunnossa ja käyttövalmiina.
– Kun kone ei ole käytössä, akkulaturi ja lohkolämmitin huolehtivat siitä, että kone pystyy käynnistymään koska tahansa tarpeen vaatiessa, Lindroos sanoo. Varavoimakoneen noin 1000 litran erillinen polttoainesäiliö riittää tuottamaan sähköä täydellä kuormalla vähintään 16 tunniksi. – Todellisuudessa varavoimaa riittää lähes vuorokaudeksi.
Olympiastadion
Olympiastadion
kW-set modernisoi Olympiastadionin sähköistystä 2020-luvulle varavoimakoneen avulla
Monumentaalinen Helsingin Olympiastadion koki mittavan perusparannuksen ja uudistuksen vuosina 2016-2020. Nykyaikaisen urheilu- ja tapahtuma-areenan vaatimuksiin kuuluu, että sähköt pelittää tilanteessa kuin tilanteessa. Osana Olympiastadionin sähköteknistä parannusta hankittiin varavoimakone, minkä toimitti kW-set.
“Koska stadionilla käytettiin aikaisemmin pelkästään valtakunnan sähköä, suunnittelu lähti nollasta. Nyt sähköt on varmennettu ikäänkuin kahdesta suunnasta, sillä meillä on lisänä massiivinen kW-setin asentama 1250 kVA varavoimakone”, kertoo Ilkka Rautakivi, Olympiastadionin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö.
Nykyisin urheiluliitot, kuten UEFA ja FIFA suosittavat, että tapahtumapaikan pitäisi varautua varavoimaan. Jos jotain sähköverkossa tapahtuu, varavoima antaa varmuutta, että kriittiset järjestelmät toimivat kaikissa olosuhteissa. Varajärjestelmän olemassaolo helpottaa arkitapahtumiin valmistautumista ja tekemistä.
Olympiastadionin varavoima -projektia teki yhteistyössä neljän konklaavi: suunnittelija, Assemblin Oy, kW-set ja Olympiastadionin säätiö. Assemblin hoiti kilpailutuksen ja urakoinnin, varavoiman asiantuntijaksi ja asentajaksi valikoitui kW-set.
Assemblin on talotekniikan alan yritys, joka hoiti Olympiastadionin sähköurakointia
Lähtötilanteessa käyttäjä ja suunnittelija olivat määritelleet hyvin tarkasti lähtöarvot, mitä tarvittiin, sekä mihin tilaan varavoima pitäisi asentaa. Asiantuntemusta tilattiin kW-setiltä, joka toimitti varavoimakoneen avaimet käteen periaatteella.
“Etukäteen, ennenkuin hankinta oli tehty, minua hirvitti, että isomman pakettiauton kokoinen laite pitäisi ahtaa stadionin kellariin! Lisäksi huoletti, miten saadaan tämä koko laitos toimimaan, koska tämä vaatii niin monta ohjausta ja liittymistä eri järjestelmiin. Niin vain kW-set ratkaisi huolemme. Kun saatiin kaupat tehtyä, projekti lähti hyvin liikkeelle”, kertoo Roope Mutenia, sähköurakoinnin projektipäällikkö, Assemblin Oy
”Asennus sujui ja jättikone mahtui, kyllä kW-set tiesi mitä teki”
Stadionilla on viisi varavoimaverkon pääkeskusta. Varavoimakone palvelee niitä kaikkia, jolloin sähköä voidaan syöttää alueellisesti stadionin sisällä. Lisäksi, jos koko sähköntoimittajan verkko kaatuu, varavoimakone käynnistyy.
“Näytti pahalta, kun asennusaikana laahattiin varavoimakonetta stadionin kellariin. kW-setin pojat olivat katsomassa ja mittaamassa paikkoja ennen kuin lattiat oli tehty ja näytti silmämääräisesti siltä, että tiukkaa tekee. Asennus sujui ja jättikone mahtui, kyllä kW-set tiesi mitä teki!“, kertoo Mutenia, johon Rautakivi jatkaa:
“Massiivinen varavoimakone herättää huomiota. Positiivinen yllätys, että dieseltankit ovatkin isompia kuin odotettin. Lisäksi äänenvaimennin on niin tehokas, että kun koneen laittaa päälle sitä ei huomaa kuin savusta.”
“Päästiin helpommalla kuin olisi uskonut. KW-set hoiti itsenäisesti projektin, eikä meidän tarvinnut sotkeutua asioihin. Tällaisessa stadionin kokoisessa suurprojektissa, missä oli kymmeniä aliurakoitsijoita, meidän elinehto oli, että haluamme varavoimahankkeessa koko paketin avaimet käteen periaatteella. Voin suositella kW-setin palvelua vaativiin projekteihin. Yhteistyö, aikataulut ja toteutus menivät maaliin”, Roope Mutenia kertoo tyytyväisenä.
“Yhteistyö neljän porukassa toimi harvinaisen hyvin. KW-setin palvelu vastasi odotuksia ja ylittikin, miten helposti vaativa hanke sujui. Koulutuskin oli tarpeen. Stadionin väelle oli tärkeää oppia, miten valmistaudutaan huoltoon ja koeajoihin, että laitteisto säilyy ehjänä”
Ilkka Rautakivi
Olympiastadionin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö
“Päästiin helpommalla kuin olisi uskonut. KW-set hoiti itsenäisesti projektin, eikä meidän tarvinnut sotkeutua asioihin. Tällaisessa stadionin kokoisessa suurprojektissa, missä oli kymmeniä aliurakoitsijoita, meidän elinehto oli, että haluamme varavoimahankkeessa koko paketin avaimet käteen periaatteella. Voin suositella kW-setin palvelua vaativiin projekteihin. Yhteistyö, aikataulut ja toteutus menivät maaliin”
Roope Mutenia
sähköurakoinnin projektipäällikkö
Assemblin Oy
Liipolan tunneli
Liipolan tunneli
Varavoimageneraattori takaa liikenteen ja tunnelinkäyttäjien turvallisuutta
Lahti on ollut Suomen viimeisiä suuria kaupunkeja, joissa valtatie on kulkenut kaupungin keskustan halki. Liikenteen sujuvuutta parantaa pian käyttöön pääsevä kehätie. Hankkeen myötä valmistuu myös kilometrin mittainen Liipolan tunneli.
Liipolan tunneli on tärkeä ja kallis osa Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -suurhanketta. Kun 930 metriä pitkä Liipolan moottoritietunneli Lahdessa valmistuu, se on Suomen neljänneksi pisin maantietunneli.
Vuonna 2018 aloitettu tunnelinrakennus on nyt loppusuoralla. Syksyn 2020 aikana tehdään käyttöönottotestauksia, ja tunneli päästään ottamaan käyttöön loppuvuodesta 2020.
Kehätiehanke kattaa Lahden eteläisen kehätien rakentamisen ja Lahden eteläisen sisääntulotien (maantie 167) parantamisen. Hankkeen tilaajana ovat Liikennevirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta. Palveluntuottajana on VALTARI-allianssi, jonka muodostavat Skanska Infra ja AFRY Finland. Kehätie maksaa 275 miljoonaa euroa.
Liipolan tunneliurakka kuuluu jälkimmäiseen hankeosaan 1B, joka on eteläisen kehätien itäpään urakka. Se pitää sisällään suuria tierakenteita, kuten 12 siltakohdetta, kolme eritasoliittymää ja kaksi moottoritietunnelia Patomäessä ja Liipolassa.
Tunnelilouhintaa kaksi kilometriä
Suomessa ei ole maaston loivien muotojen ansiosta juurikaan tarvittu pitkiä maantietunneleita. Liipolaan kuitenkin sellainen piti louhia, ja mittaa tunnelille kertyi kilometrin verran. Tunnelien päällä on Liipolanmäki ja asuinalue kerrostaloineen. Kalliokattoa välissä on keskimäärin 20 metriä.
Kaksi kaistaa kulkee tunnelissa Tampereen suuntaan, kaksi kaistaa toisessa tunnelissa kohti Kouvolaa. Peruskalliota täytyi siis louhia Liipolanmäen alta liki 2 kilometrin matkalta. Louhittu kiviaines on käytetty kehätien rakennusaineena.
Kaksoistunneli käsittää kaksi yhdensuuntaista, kaksikaistaista ajoneuvotunnelia, jotka sijaitsevat 10,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden välissä kulkee pienempi, erillisellä kulkuyhteydellä varustettu huoltokäytävä. Viisi yhdyskäytävää toimivat hätäpoistumisteinä.
Sähköjärjestelmät turvattu omalla varavoimakoneella
Tunnelin sähkönjakelu turvattiin varavoimageneraattorilla, jonka toimitti tuusulalainen varavoimaan erikoistunut yritys kW-set Oy.
KW-set toimitti tunneliin dieselkäyttöisen varavoimageneraattorin, omakäyttökeskuksen ja äänenvaimentimen. Generaattori haalattiin sisään tunneliin jo marraskuussa 2019. Suuren ja raskaan koneen siirto matalaan tunnelitilaan oli erikoistyötä, jonka jälkeen pystyttiin rakentamaan varavoimahuone koneen ympärille. Koneen käyttöönottotestauksia tehtiin touko–lokakuun välillä 2020. Myös kuormitustestaukset toteutettiin asiakkaan pyynnöstä. Laitetoimitukseen sisältyi myös käyttökoulutus.
Varavoimakoneen äänivaatimusten osalta tässä kohteessa oli tarkat vaatimukset, jotka täytettiin tilaan sopivaksi räätälöidyllä, tehokkaalla äänenvaimentimella. Äänitasovaatimukset tässä kohteessa olivat 45 dBA/40m.
Liipolan tunnelin laitetoimitusta ja koko projektia kW-set Oy pitää omalta osaltaan melko vaivattomana. Varavoimakoneen tilannut Caverion Suomi Oy oli suunnitellut kokonaisuuden hyvin, ja projekti eteni hyvässä järjestyksessä.
Näkymätön tekniikka pitää tunnelin turvallisena
Muutakin näkymätöntä tekniikkaa tunnelissa on paljon, ja sen tarkoituksena on pitää liikenne sujuvana ja häiriöttömänä. Esimerkiksi savunpoistopuhaltimia molemmissa tunneleissa on 14 eli yhteensä 28. Led-valaistus säätyy valaistusolosuhteiden mukaisesti, valaisimia on yhteensä 396. Tunnelin anturit mittaavat muun muassa tunnelin ilman pitoisuuksia, ilman nopeutta ja häkää. Jätevesi- ja kuivatusjärjestelmät ja kaistaopasteet ovat myös kehittynyttä tunnelitekniikkaa.
Sähkökeskuksia tunnelissa on 12, laitekeskuksia 15, savunpoistopuhaltimia 28 ja valaisimia yhteensä 396.
Liipolan tunnelissa on oma sähköliittymä. Sähkönjakelu on varmistettu UPS-varmennuksella (Uninterruptible Power Supply). Tekniset järjestelmät, kuten lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen tunneliin toteuttaa Caverion Suomi Oy.
Projektikuvia:
Ristonmaan keskuskeittiö
Ristonmaan keskuskeittiö
Varavoimakone varmentaa ateriakeskuksen sähkönjakelua kriisitilanteissa
Toimitimme varavoimalaitteiston Ristonmaan keskuskeittiölle, mikä tulee varmentamaan ateriakeskuksen sähkönjakelua kriisitilanteissa. Ristonmaan keskuskeittiö valmistaa koulu- ja päiväkotiateriat alueidensa palvelukeittiöille arkipäivisin. Ristonmaan keskuskeittiössä tehdään päivittäin noin 12 000 lounasannosta kouluille ja päiväkodeille sekä tarvittaessa myös erilaisiin suurtapahtumiin ja turnauksiin. Tämän lisäksi päivällisiä ja välipaloja valmistetaan joitakin satoja annoksia.
Projekti toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Sähkö ja Tele Oy:n kanssa. Jyväskylän Sähkö ja Tele on vuonna 1997 perustettu sähköalan yritys, joka tarjoaa monipuoliset sähkö- ja paloilmoitinasennukset Jyväskylästä koko Suomen alueelle.
Projektin kokonaisuuteen kuului 1,5MW varavoimakone, joka asennettiin sisälle merikonttiin oheislaitteineen. Varavoimakontti kokonaisuuden lisäksi toimitukseen sisältyi myös 10 000 litran polttoainesäiliö, joka sijoitettiin irrallisena kontin läheisyyteen.
Suunnittelu
Suunnittelimme varavoimakontin räätälöidysti suunnittelutoimiston ja asiakkaan vaatimuksien mukaisesti. ”3D-mallinnukset olivat todella hyvää materiaalia. Ne johdettiin suunnittelutoimistoille, joiden avulla saatiin suunniteltua kohde tontille. Kaikki osapuolet hyötyivät tarkoista suunnitelmista.” kertoo Mikko Jaatinen Jyväskylän Sähkö ja Tele Oy:stä.
Varavoimakoneen ja katkaisijakeskuksen suurien kokojen vuoksi tila oli rajallinen merikontissa, joten polttoainesäiliö sijoitettiin erilliseen tilaan merikontin yhteyteen. Polttoainejärjestelmän toiminta suunniteltiin siten, että varavoimakone pystyy käymään yhtäjaksoisesti vaaditun ajan kriisitilanteessa.
Varavoimalaitoksen melutaso tuli rajoittaa alle 75dB/7m mitattuna ympäri laitosta 0-5 metrin korkeudella. Jotta vaadittuun äänitasoon päästiin, merikonttiin asennettiin tarkkaan mitoitetut meluloukut ja äänenvaimennin.
Valmistus
Varavoimakone saapui Suomeen Cumminsin tehtaalta. Sen saavuttua varastollemme Tuusulaan sille suoritettiin varastoon saapumistarkastus. Suoritamme jokaiselle tilatulle koneelle vastaavanlaisen tarkastuksen. Vastaanottotarkastus sisältää silmämääräisen tarkastelun, että kaikki tarvittavat komponentit ovat koneessa oikein kiinnitettynä ja että kone vastaa laadittuja speksejä. Vastaanottotarkastuksen ohella lisäämme koneeseen kW-numeromme, jonka numerosarjan kautta saamme laitteen tiedot järjestelmäämme muun muassa tulevia huoltoja varten. Vastaanottotarkastuksen jälkeen dieselgeneraattori lähetettiin konttivalmistajamme huostaan. Valmistamme kontit itse Suomessa, jotta asiakkaat pääsevät räätälöidysti vaikuttamaan varavoimakontin sisältöön. Kontin sähköistykset suoritimme varastollamme ennen sen lähettämistä asiakkaan toimipisteeseen.
FAT-testi
Voimme asiakkaan halutessa suorittaa koneelle Factory Acceptance testin. Tehdaskoeajo voidaan toteuttaa joko varavoimakone valmistajan tiloissa tai vaihtoehtoisesti meidän toimintapisteessä. Ristonmaan keskuskeittiön varavoimakoneen tehdaskoeajo suoritettiin meidän varavoimatiloissa. Tehdaskoeajossa käytiin läpi, että tilattu laitekokonaisuus sisältää kaikki tarvittavat komponentit ja että kone suoriutuu asiakkaan laatimista vaatimuksista. Vaihtoehtoisesti voimme suorittaa tehdaskoeajon etäyhteyden välityksellä.
Testaamisen ohella myös tilauksen dokumentaatio käydään yhdessä asiakkaan kanssa lävitse ja varmistetaan, että kaikki tarvittavat mahdolliset dokumentit ovat asiakkaan saatavilla.
Käyttöönotto ja koulutus
Valmistuttuaan varavoimakone toimitettiin asiakkaalle HIAB-kuljetuksella. HIAB-nosturin avulla voidaan nostaa varavoimakone haluttuun paikkaan asiakkaan toimipisteessä suoraan rekan kyydistä.
Kohteessa pidettiin käyttöönotto ja koulutustilaisuus, jossa kävimme koneen toiminnalliset ominaisuudet läpi tilaajan, suunnittelijan ja loppukäyttäjän kanssa. Käyttöönottokoulutuksessa käydään koneen yleiset toimintaperiaatteet ja ohjausjärjestelmä läpi. Käyttöönottotilaisuudessa perehdytetään tilaajaa ja loppukäyttäjää koneen ohjausjärjestelmistä ja loppudokumentaation yhteydessä luovutetaan myös käyttöohjekirja ja muut dokumentit.
Asiakaspalaute
”Yhteistyö sujui hyvin. Projekti eteni sujuvasti ja kysymyksiin saatiin vastaukset halutussa ajassa. Yhteydenottoa helpotti se, että oli yksi yhteyshenkilö. Sitä tietoa on saatu, mitä on haluttu.”
”Kaikki on mennyt hyvässä aikataulussa ja on ollut ongelmaton toimitus. Meidän kokoluokassa tämä varavoima oli iso ponnistus ja kaikki on hoitunut joutuisasti eteenpäin.”
”Laite tuli ajallaan, vaikka Covid viivästytti alkuperäistä aikataulua. Kokonaistoimitus oli se, mitä luvattiin. Materiaaleissa ja laadussa ei ole säästelty, eikä tarvitse pelätä takuidenkaan puolesta. Vaikuttaa hyvin ja laadukkaasti tehdyltä kokonaisuudelta.”
”Voin suositella kW-setiä muille. Ja voin suositella sitä myös meidän asiakkaille, jotka tarvitsevat tälläisiä varavoimaratkaisuja.”
– Mikko Jaatinen, toimitusjohtaja, Jyväskylän Sähkö ja Tele Oy
Meyer Turku Oy
Meyer Turku Oy
Telakalla jättiristeilijöiden moottoreiden testaukset suoritetaan käyttämällä keinokuormaa
Taustat
Meyer Turku Oy on suomalainen telakka, jonka laivanrakennusperinteet ulottuvat 1700-luvulle lähtien. Telakalla valmistuu vuoden 2019 aikana suurin risteilijä kymmeneen vuoteen 377-metrinen loistoristeilijä Costa Smeralda. Jättiristeilijöiden konetehot ovat kymmeniä megawatteja ja vastaavat teholuokaltaan voimalaitoksia. Suurien teholuokkien vuoksi moottorit toimivat korkeilla 11kV jännitteillä ja vaativat lukuisia testauksia ennen kuin meriajoja voidaan toteuttaa. Nämä testit suoritetaan rannassa käyttämällä keinokuormaa.
Haaste
Telakka tarvitsee vaihtelevaa kymmenien megawattien suuruista keinokuormaa, joka on moottorien testaajien saumattomassa käytössä. Meyer Turku Oy:n alihankintaosuus on yli 80 prosenttia ja edellyttää toimijoiltaan hyviä yhteistyötaitoja. Testauksien keinokuorma toteutetaan myös alihankintana vuokraamalla testausten ajaksi suuren kokoluokan kuormitusvastuksia ja erityisosaamista.
Ratkaisuna yhteistyö kW-set Oy:n kanssa
kW-set Oy on ollut vuokrattavan keinokuorman toimittajana Meyer Turku Oy:lle vuodesta 2014 lähtien. Costa Smeralda on seitsemäs risteilijä, jonka moottoreiden testauksissa käytetään kW-setin toimittamia ja asentamia kuormitusvastuksia. Toiminnalle on tuonut jatkuvuutta kW-setin teknillinen erityisosaaminen, yhteistyötaidot ja joustavuus alati muuttuvien aikataulujen kanssa. kW-set Oy toimii yhteistyössä englantilaisen Crestchic Loadbanks Ltd:n kanssa.
”Monivuotinen yhteistyömme kW-setin kanssa on sujunut hyvin ja tulee jatkumaan uusien risteilijöiden kanssa”
Mika Ylinentalo,
Electrical Commissioning Manager,
Meyer Turku Oy
Meyer Turku Oy
Turussa sijaitseva telakka, joka on keskittynyt rakentamaan risteilijöitä, autolauttoja ja muita erityisaluksia.
- Turun telakka on perustettu vuonna 1737.
- Telakan on omistanut vuodesta 2014 alkaen saksalainen Meyerin perhe.
- Työntekijöiden määrä 2205 (2018)
- Liikevaihto 969,7 M€ (2018)
- Omistaja Meyerin perhe.
- Toimitusjohtaja Jan Meyer
Keilaniemen tunneli
Keilaniemen tunneli
Varavoimaratkaisu varmistaa järjestelmien toimivuuden kaikissa tilanteissa
Keilaniemen alue muuttuu toimistokeskittymästä eläväksi kaupunkiympäristöksi
Keilaniemen metroasema otettiin käyttöön länsimetron liikennöinnin käynnistyessä loppuvuodesta 2017. Myös Kehä I:n poikkeusreitit jäävät nyt historiaan, kun liikenne ohjataan vuonna 2016 alkaneen tunneliprojektin avautuessa suunnitellussa aikataulussa liikenteelle kesäkuussa 2019. Hanke kestää vuoden loppuun, jonka aikana kaikkien teknisten laitteiden yhteistoimivuus varmennetaan ja tehdään tarvittavat säädöt ja varmennetaan kaikki laitteiden toimivuus.
Espoon kaupungin tavoitteena on maatietunnelin avulla vahvistaa Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola -alueen muuttumista eläväksi ja vetovoimaiseksi kaupunkiympäristöksi, jossa on hyvät liikenneyhteydet sekä asukkaille että työpaikoille ja Aalto-yliopistoon matkaaville ihmisille. Kehän kulku tunnelissa mahdollistaa aiempaa enemmän tilaa asumiselle ja muulle kaupunkikäytölle. Tunnelin kannen päälle rakennetaan puistoalue ja tunnelialueen reunalle on suunnitteilla tornitaloja.
Raide-Jokerin liikennöinnin alkaminen 2020-luvun puolivälissä parantaa Keilaniemen alueen liikenneyhteyksiä vielä entisestään.
Tunnelin rakentaminen kerralla valmiiksi tuo ympäristöllisiä ja taloudellisia hyötyjä
Tunneli päätettiin rakentaa kerralla lähes puolen kilometrin kokonaispituuteensa. Kyseessä on ollut kaikkea muuta kuin tavanomainen tunnelihanke, koska louhinnan lisäksi se sisältää valtavan määrän vaativaa betonirakentamista. Tunneli oli tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa, mutta kerralla rakentamisessa todettiin olevan useita ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja – rakennustyöt valmistuvat nopeammin, rakentamisen aikaiset haitat jäävät lyhytaikaisemmiksi ja myös liikenteelliset haitat pienenevät.
Turvallisuus syntyy testaamalla
Rakennushanke toteutettiin Espoon kaupungin ja Väyläviraston yhteistyönä. Intelligent Traffic Management Finland Oy (ITM Finland), joka on osa liikenteenohjausyritys Traffic Management Finlandia, on ollut tunnelihankkeessa mukana liikenteen teknisten järjestelmien suunnittelussa, rakennuttamisessa sekä testauksissa. ITM Finlandin tieliikennekeskus vastaa jatkossa myös tunnelin valvonnasta ja ohjauksesta. Urakan toteutuksesta vastasi SRV Infra Oy.
Tunneli muodostuu kahdesta erillisestä 15 metrin levyisistä jakoväylistä, joiden välissä kulkevassa 3,6 metriä leveässä huoltotunnelissa ovat viimeisintä tekniikkaa sisältävät tilat. Teknisessä tilassa sijaitsevan varavoimakoneen tehtävänä on varmistaa sähkönsaanti ja pitää tunneli toimintakunnossa sähkökatkon uhatessa sammuttaa esimerkiksi evakuointivalot tai savunpoiston.
Tunnelissa on kolme kaistaa suuntaansa, joita pitkin kulkee arviolta 35 000 auton päivittäinen liikenne, jonka oletetaan kasvavan 42 000 autoon vuoteen 2035 mennessä.
Tunnelin rakentaminen toteutettiin kahdessa eri osiossa
Tunneli toteutettiin kahdessa eri osiossa; ST-(suunnittelu- ja toteutus) ja PJU-(projektijohtourakka) osiossa, jossa ST-osio sisälsi tunnelin rakentamisen ja PJU-osion tekniikan.
Rakentaminen aloitettiin poikkeuksellisesti samanaikaisesti suunnittelun kanssa ja rakentamisessa edettiin sitä mukaa, kun suunnitelmat valmistuivat. Tällä haluttiin jouduttaa hankkeen etenemistä, vaikka tiedettiin että muutoksilta rakentamisen aikana ei voida välttyä.
PJU-mallissa suunnittelu ja rakentaminen säilyvät mahdollisimman pitkään tilaajan käsissä, jolloin myöhäisetkin muutokset voidaan toteuttaa hankkeen siitä merkittävästi kärsimättä. Näin suuressa projektissa rakentamisen jakaminen erillisiin osaurakoihin on ollut perusteltua taloudellisesti ja laadullisesti. Ajansäästöt korostuvat suurissa hankkeissa ja osaurakoihin jakaminen parantaa hankkeen hallintaa sekä ohjattavuutta. Näin isommissa kohteissa saadaan mukaan myös pienempiä urakoitsijoita, jotka eivät kykene tarjoamaan suurempia kokonaisuuksia. PJU-mallissa kilpailutuksessa haetaan kokonaistaloudellisinta ja sopivinta kumppania. kW-set osoitti kykenevänsä parhaiten vastaamaan tunnelin varavoimaratkaisulle asetettuihin laadullisiin ja aikataulullisiin vaatimuksiin myös lopullisen toimituksen osalta.
”Kaikkien osapuolten välillä vallinnut hyvä henki oli jotain ihmeellistä”
Vesa-Pekka Paavilainen,
Espoon kaupunki
”Laitteiden toimivuutta testattiin kahden kuukauden ajan lähes päivittäin.”
Jukka Värri
IMT Finland Oy
”Tunnelissa on kaiken kattava mobiili- ja viranomaisverkko sekä automaattiset turvajärjestelmät, jotka varmistavat tunnelin käytön kaikissa tilanteissa.”
Jarmo Leskinen,
SRV Infra Oy
Keilaniemen tunnelin pituus 445 metriä ja lisäksi siihen kuuluu 15 metrin pituinen silta. Tunnelin leveys on 37 metriä. Sen valmistamiseen käytettiin noin 70 000 m³ betonia. Tunnelin korkeus on 7 metriä ja sallittu ajoneuvokorkeus 5 metriä. Kesäkuussa 2019 käyttöönotetun tunnelin rakentaminen aloitettiin 2016, tunnelin tilaaja ja rakennuttaja on Espoon kaupunki.
Modernisointi
Varavoimajärjestelmän modernisointi
Varavoimakoneen automatiikan modernisointi
Lähtötilanne
Kohteessa sähkökatkoksiin on varauduttu usean varavoimakoneen järjestelmällä. Vanha järjestelmä oli toteutettu luotettavilla Cummins-varavoimakoneilla ja automatiikat silloiseen tapaan reletekniikalla.
Kiinteistöautomaation uudistuessa oli tarpeen saada varavoimajärjestelmästä kaikki tieto ajanmukaisia tiedonsiirtoväyliä hyödyntäen. Muutenkin automaatiojärjestelmä tarvitsi uudistamista, jotta käyttövarmuudesta ei tingittäisi. Jo asennetut Cummins varavoimakoneet todettiin luotettaviksi eikä niiden vaihdolle ollut perusteita.
Modernisoitu toteutus
Toteutimme neljän koneen automaatiojärjestelmän modernisoinnin. Haasteen projektin toteuttamiselle toi fakta, ettei sähkökatkoksiin ja käyttövarmuuden liian suureen heikentämiseen ollut varaa. Uusi järjestelmä perustuu Comap-automaatiojärjestelmään. Käyttäjien toiveesta ohjauskaappia on täydennetty muutamalla paikallisella mittarilla.