Liipolan tunneli

Varavoimageneraattori takaa liikenteen ja tunnelinkäyttäjien turvallisuutta

Lahti on ollut Suomen viimeisiä suuria kaupunkeja, joissa valtatie on kulkenut kaupungin keskustan halki. Liikenteen sujuvuutta parantaa pian käyttöön pääsevä kehätie. Hankkeen myötä valmistuu myös kilometrin mittainen Liipolan tunneli.

Liipolan tunneli on tärkeä ja kallis osa Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -suurhanketta. Kun 930 metriä pitkä Liipolan moottoritietunneli Lahdessa valmistuu, se on Suomen neljänneksi pisin maantietunneli.

Vuonna 2018 aloitettu tunnelinrakennus on nyt loppusuoralla. Syksyn 2020 aikana tehdään käyttöönottotestauksia, ja tunneli päästään ottamaan käyttöön loppuvuodesta 2020.

Kehätiehanke kattaa Lahden eteläisen kehätien rakentamisen ja Lahden eteläisen sisääntulotien (maantie 167) parantamisen. Hankkeen tilaajana ovat Liikennevirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta. Palveluntuottajana on VALTARI-allianssi, jonka muodostavat Skanska Infra ja AFRY Finland. Kehätie maksaa 275 miljoonaa euroa.

Liipolan tunneliurakka kuuluu jälkimmäiseen hankeosaan 1B, joka on eteläisen kehätien itäpään urakka. Se pitää sisällään suuria tierakenteita, kuten 12 siltakohdetta, kolme eritasoliittymää ja kaksi moottoritietunnelia Patomäessä ja Liipolassa.

Tunnelilouhintaa kaksi kilometriä

Suomessa ei ole maaston loivien muotojen ansiosta juurikaan tarvittu pitkiä maantietunneleita. Liipolaan kuitenkin sellainen piti louhia, ja mittaa tunnelille kertyi kilometrin verran. Tunnelien päällä on Liipolanmäki ja asuinalue kerrostaloineen. Kalliokattoa välissä on keskimäärin 20 metriä.

Kaksi kaistaa kulkee tunnelissa Tampereen suuntaan, kaksi kaistaa toisessa tunnelissa kohti Kouvolaa. Peruskalliota täytyi siis louhia Liipolanmäen alta liki 2 kilometrin matkalta. Louhittu kiviaines on käytetty kehätien rakennusaineena.

Kaksoistunneli käsittää kaksi yhdensuuntaista, kaksikaistaista ajoneuvotunnelia, jotka sijaitsevat 10,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden välissä kulkee pienempi, erillisellä kulkuyhteydellä varustettu huoltokäytävä. Viisi yhdyskäytävää toimivat hätäpoistumisteinä.

Sähköjärjestelmät turvattu omalla varavoimakoneella

Tunnelin sähkönjakelu turvattiin varavoimageneraattorilla, jonka toimitti tuusulalainen varavoimaan erikoistunut yritys kW-set Oy.

KW-set toimitti tunneliin dieselkäyttöisen varavoimageneraattorin, omakäyttökeskuksen ja äänenvaimentimen. Generaattori haalattiin sisään tunneliin jo marraskuussa 2019. Suuren ja raskaan koneen siirto matalaan tunnelitilaan oli erikoistyötä, jonka jälkeen pystyttiin rakentamaan varavoimahuone koneen ympärille. Koneen käyttöönottotestauksia tehtiin touko–lokakuun välillä 2020. Myös kuormitustestaukset toteutettiin asiakkaan pyynnöstä. Laitetoimitukseen sisältyi myös käyttökoulutus.

Varavoimakoneen äänivaatimusten osalta tässä kohteessa oli tarkat vaatimukset, jotka täytettiin tilaan sopivaksi räätälöidyllä, tehokkaalla äänenvaimentimella. Äänitasovaatimukset tässä kohteessa olivat 45 dBA/40m.

Liipolan tunnelin laitetoimitusta ja koko projektia kW-set Oy pitää omalta osaltaan melko vaivattomana. Varavoimakoneen tilannut Caverion Suomi Oy oli suunnitellut kokonaisuuden hyvin, ja projekti eteni hyvässä järjestyksessä.

Näkymätön tekniikka pitää tunnelin turvallisena

Muutakin näkymätöntä tekniikkaa tunnelissa on paljon, ja sen tarkoituksena on pitää liikenne sujuvana ja häiriöttömänä. Esimerkiksi savunpoistopuhaltimia molemmissa tunneleissa on 14 eli yhteensä 28. Led-valaistus säätyy valaistusolosuhteiden mukaisesti, valaisimia on yhteensä 396. Tunnelin anturit mittaavat muun muassa tunnelin ilman pitoisuuksia, ilman nopeutta ja häkää. Jätevesi- ja kuivatusjärjestelmät ja kaistaopasteet ovat myös kehittynyttä tunnelitekniikkaa.

Sähkökeskuksia tunnelissa on 12, laitekeskuksia 15, savunpoistopuhaltimia 28 ja valaisimia yhteensä 396.

Liipolan tunnelissa on oma sähköliittymä. Sähkönjakelu on varmistettu UPS-varmennuksella (Uninterruptible Power Supply). Tekniset järjestelmät, kuten lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen tunneliin toteuttaa Caverion Suomi Oy.