CER-laki tuo uusia velvoitteita kriittisille toimijoille – varavoima tukipilarina
CER‑direktiivi kiristää kriittisten toimijoiden varautumista
CER‑laki tuo uusia velvoitteita kriittisille toimijoille – varavoimaan on syytä varautua ajoissa
Euroopan unionin CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive, 2022/2557) on tuotu osaksi suomalaista lainsäädäntöä. CER-laki (310/2025) velvoittaa kriittisen infrastruktuurin toimijoita parantamaan toimintansa häiriönsietokykyä eli resilienssiä ja varautumista erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin.
Lain tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnan kannalta kriittiset palvelut ja toiminnot säilyvät toimintakykyisinä myös silloin, kun normaali toimintaympäristö häiriintyy.
CER-lain soveltaminen käynnistyy kesällä 2026
CER-lain käytännön soveltaminen etenee vaiheittain. Tällä hetkellä tiedossa on, että vuoden 2026 kesällä kunkin toimialan vastuuministeriö nimeää ne toimijat, joita CER-laki koskee. Tämän jälkeen nimettyjen toimijoiden edellytetään ryhtyvän konkreettisiin toimenpiteisiin lain vaatimusten täyttämiseksi.
Tarkka aikataulu vaatimusten täysimääräiselle toteuttamiselle täsmentyy toimialakohtaisesti. On kuitenkin selvää, että siirtymäaika voi olla varsin tiukka erityisesti silloin, kun vaatimusten täyttäminen edellyttää teknisiä investointeja, järjestelmämuutoksia tai fyysistä infrastruktuuria.
CER-laki koskee toimijoita useilla kriittisillä toimialoilla, kuten:
- energia ja sähköverkot
- vesi- ja jätevesihuolto
- terveydenhuolto ja lääketeollisuus
- liikenne ja liikenneinfrastruktuuri
- digitaalinen infrastruktuuri, mukaan lukien datakeskukset ja konesalit
- rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri
- elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu
- julkishallinto
Mitä CER-laki edellyttää käytännössä
CER-laki edellyttää kriittisiltä toimijoilta kokonaisvaltaista varautumista. Tämä tarkoittaa muun muassa:
- riskien tunnistamista ja arviointia
- resilienssi- ja jatkuvuussuunnitelmien laatimista
- kykyä ylläpitää toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa
- suunnitelmallista ja hallittua palautumista häiriöistä
Keskeistä ei ole yksittäinen tekninen ratkaisu, vaan se, että toimija pystyy osoittamaan toimintakykynsä jatkuvuuden myös poikkeavissa olosuhteissa.
Varavoima osana CER-lain mukaista teknistä varautumista
Tekninen varautuminen on monessa kriittisessä kohteessa keskeinen osa CER-lain vaatimusten täyttämistä. Erityisesti sähkönsaannin varmistaminen on monille toimijoille edellytys sille, että muut järjestelmät, prosessit ja turvallisuustoiminnot voivat toimia.
Varavoimaratkaisut tukevat CER-lain tavoitteita muun muassa:
- turvaamalla kriittisten toimintojen sähkönsaannin häiriötilanteissa
- vähentämällä riippuvuutta ulkoisista häiriöistä ja sähköverkon katkoksista
- parantamalla toimintavarmuutta ja riskienhallintaa
- mahdollistamalla hallitun toiminnan ja palautumisen poikkeustilanteissa
Varavoima ei yksin täytä CER-lain vaatimuksia, mutta se on monissa kohteissa yksi keskeisimmistä teknisistä edellytyksistä toiminnan jatkuvuudelle.
Varavoimaratkaisun suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa
Vaikka kaikkia CER-lain aikatauluun ja valvontaan liittyviä yksityiskohtia ei ole vielä täsmennetty, on selvää, että kriittisiksi nimettyjen toimijoiden on varauduttava konkreettisiin toimenpiteisiin jo varhaisessa vaiheessa.
Varavoimaratkaisujen osalta on hyvä huomioida, että:
- toimitusajat voivat olla useita kuukausia
- järjestelmien mitoitus ja suunnittelu vaativat huolellista esiselvitystä
- ratkaisut tulee sovittaa kohteen todellisiin riskeihin ja käyttöskenaarioihin
Aikainen valmistautuminen tukee sekä CER-vaatimusten täyttämistä että toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Tutustu huoltovarmuuskeskuksen varavoima-ohjeeseen.
Asiantuntijamme auttavat varautumisessa
Kysy lisää CER-valmiista varavoimaratkaisuista.
Vesihuoltoyhtiö HS-Vesi suojaa vedenpumppaamoaan varavoimalla
Vesihuoltoyhtiö HS-Vesi suojaa vedenpumppaamoaan varavoimalla
Riittävät tehot, matalat äänitasot ja siisti ulkonäkö olivat HS-Veden vaatimuksia varavoimakontille, joka räätälöitiin suojaamaan vesihuoltoyhtiön vesilaitosta sähkökatkoilta.
Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) on useamman kunnan omistama vesihuoltoyhtiö, jolla on 3 jätevedenpuhdistamoa ja 12 vesilaitosta Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan seudulla Kanta-Hämeessä. HS-Vesi turvaa vesihuoltopalvelujaan ja toimintansa jatkuvuutta varavoimalla.
– Olemme varautuneet varavoimalla sähkökatkoihin viime vuosikymmenen puolivälistä asti, ja varavoiman tarve nostaa päätään koko ajan, kertoo HS-Veden kunnossapitoinsinööri Petri Jokinen.
Uudistuvassa vesihuoltolaissa esimerkiksi esitetään kunnille uusia velvollisuuksia vesihuollon suunnitteluun. Tavoitteena on parantaa muun muassa häiriötilanteisiin varautumista. Lisäksi vesihuolto kuuluu yhteiskunnalle tärkeään kriittiseen infrastruktuuriin, jonka suojaamiseen tähdätään EU:n CER- ja NIS2-direktiiveillä.
Sähkökatkoihin varaudutaan kiinteillä ja siirreltävillä varavoimakoneilla
HS-Veden vesilaitoksilla on varavoimakoneita, joiden tärkein tehtävä on estää mahdolliset sähkökatkojen aiheuttamat vedenjakelun katkokset. Suurin osa sähköstä kuluu vesilaitoksissa veden pumppaamiseen, mutta myös jätevedenpuhdistamoissa tarvitaan varavoimaa.
– Puhdistamoissamme ei ole juurikaan kiinteitä varavoimakoneita, vaan varaudumme sähkökatkoihin siirreltävillä koneilla, Jokinen kertoo.
Yksi niistä hankittiin kW-setiltä viitisen vuotta sitten. – Trailerin päällä kulkevaa varavoimakonetta on helppo siirrellä pitkin maakuntia esimerkiksi huoltotöiden aiheuttamien pidempien sähkökatkojen ajaksi, Jokinen sanoo.
HS-Vedelle räätälöitiin automaattisesti tahdistuva varavoimakontti
Loppukesästä 2025 HS-Vesi kilpailutti uuden varavoimakoneen vesilaitokseensa. kW-setin tarjous oli kokonaisedullisin. Varavoimakontti räätälöitiin asiakkaan tarpeisiin sopivaksi niin tehoiltaan kuin teknisiltä ominaisuuksiltaan.
– Uusi 270 kilovolttiampeerin (kVA) varavoimakone on mitoitettu vastaamaan luotettavasti laitoksen tarpeita, kertoo kW-setin projektipäällikkö Aki Inkilä.
Varavoimakone on varustettu tahdistusautomatiikalla, ja ComAp-ohjauslogiikka mahdollistaa paluun sähköverkkoon katkottomasti. Myös koeajaminen on tahdistusautomatiikan ansiosta helpompaa, kun varavoimakonetta voidaan ajaa verkon kanssa rinnan.
– Lisäksi varavoimakone sisältää Profibus-muuntimen, jonka avulla asiakas voi yhdistää koneen omaan ohjauslogiikkaansa, Inkilä sanoo.
Jokisen mukaan myös turvallisuusnäkökulmat olivat HS-Vedelle tärkeitä. – Pohjavesialueella varavoimakontin pitää olla suojattu polttoainevuotojen varalta. Kaikki nesteet mahtuvat kontin turvakaukaloihin.
Siisti varavoimakontti alitti äänitasovaatimukset
Kuusimetrinen varavoimakontti on merikonttiin verrattuna kevytrakenteinen. Sandwich-rakenteinen peltikuori maalattiin asiakkaan toiveiden mukaan, ja vino pulpettikatto istuu maastonmuotoihin.
– Kyllä kontin ulkonäölläkin on väliä, kun se näkyy eri suunnista. Luulenpa, että ratkaisusta tuli hienompi kuin kukaan meidän talossa osasi odottaa! Jokinen sanoo tyytyväisenä.
Varavoimakontin pakoputkisto äänenvaimentimineen mitoitettiin sopivaksi myös asiakkaan äänitasovaatimusten kannalta.
– Seitsemän metrin etäisyydeltä mitattuna äänitasot pysyvät alle 80 desibelissä, Inkilä kertoo. Asiakas ei vaatinut melutason todentamista, mutta kW-set mittasi käyttöönotossa äänitasot ihan laadunvarmistusmielessä. – Äänitaso alittui kevyesti.
SAT-testausta täydennettiin varmennustarkastuksella
Varavoimakoneen avaimet käteen -toimitus sisälsi kaiken asiakkaan tarvitseman. HS-Veden käyttöhenkilökunnalla oli jo paljon kokemusta varavoimakoneista, mutta tilaaja sai silti perehdytyksen uuden koneen käyttöön SAT-käyttöönottotestien yhteydessä.
– FAT-tehdaskoeajot oli tehty jo konttivalmistajan tiloissa, ja ne voidaan toteuttaa myös kW-setin omissa tiloissa Tuusulassa tai asiakkaan tiloissa, Inkilä lisää.
Varavoimakoneen sähköasennuksille tehtiin lisävarmistuksena kolmannen osapuolen FIN-varmennustarkastus. Se todentaa, että maadoitukset ja muut sähkötekniikkaan liittyvät turvallisuusnäkökulmat on toteutettu lain ja säädösten mukaan.
Takuuajan määräaikaishuollot tuovat huolettomuutta
Seuraavien kahden vuoden ajan kW-set vastaa HS-Veden varavoimakoneen takuuajan huolloista standardien mukaisesti. Kerran vuodessa tehtävissä määräaikaishuolloissa tarkastetaan esimerkiksi kuluvat komponentit.
– On hyvä, että otimme huollot mukaan hankintasopimukseen, niin meidän ei tarvitse huolehtia niistä takuuaikana, Jokinen toteaa.
Jokinen on vakuuttunut siitä, että tarjouspyynnöt varavoimahankinnoista lähetetään heiltä jatkossakin kW-setin suuntaan, ja kW-set on mukana myös huoltopalvelujen kilpailutuksissa.
Kysy lisää vesihuoltoyhtiöille tarjoamistamme varavoimaratkaisuista!
Muut asiakastarinat
Laadun- ja vastuullisuuden hallintaa kolmella ISO-sertifikaatilla
ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001
Laadun- ja vastuullisuuden hallintaa kolmella ISO-sertifikaatilla
Todistamme luotettavan, laadukkaan ja ympäristövastuullisen toiminnan kolmella kansainvälisellä ISO-sertifioinnilla.
kW-setillä on ollut käytössään laadunhallinnan ISO-9001-standardi vuodesta 2022. Se varmistaa yhtenäiset prosessit, kuten projektin kaikkien vaiheiden dokumentoinnin, mikä tukee tiedon jäljitettävyyttä ja tiedonkulun jatkuvuutta.
– Kun esimerkiksi tarjousprosessit ovat yhtenäiset, kaikki tieto on dokumentoitu järjestelmiin ja saavutettavissa, vaikka henkilöt vaihtuisivat, kertoo kW-setin HSEQ-päällikkö Minna Mäklin.
Prosesseja päivitettiin alkuvuodesta, koska kW-setin liikevaihto on parin viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut ja henkilömääräkin on kasvanut merkittävästi.
– ISO-9001-sertifioinnin auditointi läpäistiin kesällä ilman poikkeamia, mikä kannusti käynnistämään kahden muun kansainvälisesti merkittävän ISO-standardin sertifiointiprosessin.
Uudet ympäristö- ja työturvallisuussertifioinnit
Ympäristöjärjestelmä ISO-14001- ja työterveys ja työturvallisuusjärjestelmä ISO-45001– saatiin Mäklinin mukaan auditoitua nopealla aikataululla, koska kW-setillä on ollut jo pitkään niin vastuullisuustavoitteita kuin työturvallisuusperiaatteita.
– Peruspalikat olivat jo kunnossa, joten mitään ei tarvinnut ryhtyä tekemään aivan eri tavalla kuin ennen. Nyt toimintaperiaatteet ja tavoitteet on kirjattu ylös systemaattisemmin ja koottu yhteen järjestelmään.
Kaikki kolme kansainvälistä standardia ovat Mäklinin mukaan suurissa yrityksissä jo yleisesti käytössä, mutta PK-yrityksissä harvinaisempia.
– kW-setin toiminnassa huomioidaan nyt kattavasti eri ESG-näkökulmat ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta hyvään hallintotapaan. Se on tärkeää esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissa.
Konkreettisia tavoitteita
Kaikkien kolmen standardin runko ja johtamisvaatimukset ovat samansuuntaiset, ja toiminnan laatua, työturvallisuutta ja ympäristövastuullisuutta ohjataan jatkossa yhdellä johtamisjärjestelmällä.
– Kaikissa kolmessa sertifioinnissa on olennaista määritellä tavoitteet, koska sertifioinneilla tähdätään jatkuvaan parantamiseen. Kehitystä seurataan kW-setillä esimerkiksi sisäisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla, Mäklin kertoo.
Ympäristövastuullisuudessa keskitytään päästöjen ja jäteöljyn määrän vähentämiseen. Varavoimakoneiden öljyjä ei vaihdeta automaattisesti joka vuosi, vaan öljynäytteiden pohjalta tarpeen mukaan. Se vähentää turhia öljynvaihtoja.
– Lisäksi huoltoautoissa ja vuokrattavissa varavoimakoneissa käytetään uusiutuvaa dieseliä, Mäklin sanoo.
Työturvallisuuden edistäminen on sertifioinnin ansiosta järjestelmällisempää. Kesäkuusta asti on esimerkiksi kerätty turvallisuushuomioita. Lisäksi kW-setillä on käynnistynyt työsuojelutoimikunnan toiminta ja valittu työntekijöitä edustava luottamusmies.
– Lisäksi kaikilla työntekijöillä on terveysvakuutus, mitä sertifiointi ei suinkaan vaadi, Mäklin toteaa.
Asiantuntijamme auttavat mielellään
Jätä tarjouspyyntö tästä tai vaihtoehtoisesti voit lähettää sähköpostia osoitteeseen myynti@kwset.fi.
Investoinnista lisätulonlähteeksi? – Varavoimakone voi tuottaa rahaa reservimarkkinassa
Investoinnista lisätulonlähteeksi?
– Varavoimakone voi tuottaa rahaa reservimarkkinassa
Dieselgeneraattori ei ole ainoastaan varma varasähkönlähde. Varavoimakoneella voidaan osallistua valtakunnan verkon tasapainottamiseen ja reservimarkkinaan.
Fingrid ja muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt seuraavat valtakunnan sähköverkon inertian määrää säännöllisesti, koska se kertoo verkon tasapainotilasta. kW-setin toimitusjohtaja Marko Nurmen mukaan inertian vähenemisestä on puhuttu jo vuosikymmeniä.
– Kun energian tuottaminen uusiutuvalla tuuli- ja aurinkovoimalla lisääntyy, sähköverkon inertia vähenee. Huolena on, miten sähköverkolle käy.
Inertialla tarkoitetaan pyörivää liike-energiaa, jota perinteiset lauhde- ja ydinvoimalaitokset tuottavat sähköverkkoon. Kun suuret generaattorit pyörivät sähköverkon kanssa samalla taajuudella, pyörimisliike ei lakkaa saman tien verkon hetkellisten häiriöiden aikana.
Vaikka tuulivoimaloiden roottorit pyörivät, ne eivät lisää inertiaa. Syynä on, etteivät roottorit pyöri koko ajan samalla nopeudella, vaan hyötysuhteen kannalta optimaalisesti.
– Tuulivoimalla tuotettu sähköenergia pitääkin ensin tasasuunnata ja sitten vielä vaihtosuunnata 50-hertsiseksi, ennen kuin se voidaan siirtää sähköverkkoon. Samalla tavalla toimivat UPS-laitteet.
Reservimarkkinakäyttö lyhentää varavoimakoneen takaisinmaksuaikaa
Energian kulutus- ja tuotantomäärien vaihtelu sekä verkon epävakaus ovat huonoja uutisia monille kW-setin asiakkaille. Laadukasta sähköntuotantoa voidaan kuitenkin tukea suurilla varavoimakoneilla.
– Varavoimakoneiden dieselgeneraattorit tarjoavat inertiaa lisäävää pyörivää massaa, joka hidastaa sähköverkon taajuuden muutoksia, Nurmi toteaa. Varavoimakone voi myös toimia varmistuksena tilanteissa, joissa verkon jännite tippuu äkkiä.
Lisäksi dieselgeneraattori voidaan valjastaa nopeasti käyttöön otettavaksi varatehoksi, reserviksi, joka parantaa sähköverkon toimintavarmuutta.
– Suuret sähkönkuluttajat voivat osallistua Fingridin ylläpitämään reservimarkkinaan esimerkiksi irrottautumalla verkosta tarvittaessa ja käynnistämällä omat varavoimalaitteensa.
Fingrid maksaa Nurmen mukaan reservistä hyvän kompensaation, mikä antaa varavoimakoneille uuden kannattavan käyttökohteen. – Se lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa.
Samalla varavoimakone, joka on ennen vain varmistanut sähkösyöttöä, muuttuu liikevaihtogeneraattoriksi, joka lisää tuottoa ilman riskejä tai lisäkustannuksia.
– Reservimarkkinassa esimerkiksi datakeskuksen miljoonien eurojen varavoimakone alkaa tuottaa voittoa, eivätkä koneet vain seiso odottamassa sähkökatkoa.
Varavoimakoneet osaksi energiamurrosta
Samalla kun reservimarkkina on keino saada sijoitetulle pääomalle tuottoa, se on varavoimakoneen omistajille mahdollisuus osallistua energiamurroksen tukemiseen, pörssisähkön hintojen tasapainottamiseen ja yhteiskunnan vihreään siirtymään.
– Varavoimakoneissa voidaan käyttää myös ympäristöystävällistä fossiilivapaata HVO-polttoainetta, Nurmi lisää.
Reservimarkkinassa toimiminen sopii kaikille yli 1 megawatin varavoimakoneille, joita käytetään esimerkiksi datakeskuksissa, sairaaloissa ja lentoasemilla. Saavutettu tuotto vaihtelee muun muassa markkinahinnan, sopimusmallin ja tarjotun kapasiteetin mukaan.
Hyötyjä lisää, että dieselgeneraattorit ovat monessa mielessä samanlaisia kuin autot: niitä ei kannata seisottaa tyhjän panttina. Dieselgeneraattorin käyttövarmuus paranee käytössä.
– Eihän autokaan pysy kunnossa, jos sillä ei ajeta, Nurmi huomauttaa. Esimerkiksi polttoaine vanhenee ajan kanssa. Reservimarkkinakäyttö voikin vähentää kuukausittaisten koeajojen tarvetta, mikä laskee muun muassa henkilöstökuluja.
Asiantuntijamme auttavat mielellään
Jätä tarjouspyyntö tästä tai vaihtoehtoisesti voit lähettää sähköpostia osoitteeseen myynti@kwset.fi.
Oulun yliopistollinen sairaala F-rakennus
OYSin F-rakennukselle räätälöitiin hiljainen ja etäohjattava varavoimakonttikokonaisuus
OYS 2030 -uudistushanke on edennyt F-rakennukseen, jonka varavoimaratkaisuna käytetään kW-setin kohdekohtaisesti suunnittelemia varavoimakontteja.
Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) laajenee vaiheittain. kW-set on ollut mukana A- ja B-rakennusten varavoimaurakoissa sekä syksyllä 2025 valmistuvassa F-rakennuksessa. Sen sähkönsaanti turvataan kahdella varavoimakontilla.
– Varavoimakoneet sijoitettiin ahtaalle sisäpihalle F-rakennuksen ulkopuolelle, koska rakennuksen kokoa pienennettiin ja varavoimalle suunniteltu kellaritila otettiin muuhun käyttöön, kertoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) sähkötekniikan projektipäällikkö Sauli Kurttila.
Pohteen asiantuntijat eivät olleet konttiratkaisusta aluksi innoissaan, koska vaatimuslista oli pitkä. Varavoimakoneiden pitää olla helposti huollettavia, selkeitä käyttää ja hiljaisia.
– Lisäksi varavoimakoneiden täytyy toimia täysin automaattisesti, ja F-rakennuksen varavoimakoneet haluttiin integroida yhteen A-, B- ja E-rakennusten varavoimaratkaisujen kanssa, lisää Pohteen sähkötekniikan huoltomestari Mika Joona. – kW-setillä oli alusta lähtien täysi ymmärrys vaatimustasostamme.
Lattiasta kattoon erikoisrakenteinen varavoimakontti
Cumminsin varavoimakoneet asennettiin mittatilaustyönä rakennettuihin ja yksityiskohdiltaan OYSin tarpeita vastaaviin kahteen konttiin. Rakenteeltaan ja tiloiltaan erikoiskontit ovat peilikuvia toisistaan, ja ne on sijoitettu seläkkäin. Kumpikin kontti on 14,5 metriä pitkä, 3 leveä ja 6 korkea, ja ne on verhoiltu ulkopuolelta arkkitehdin toiveiden mukaisilla peltikaseteilla.
– Kahden kontin kokonaisuus sisältää kuusi tilaelementtiä: kaksi konehuonetta, kaksi tuloilmakammiota ja kaksi poistoilmakammiota, kertoo kW-setin projektipäällikkö Jouni Varis. – Vaativan kokonaisuuden suunnitteluun ja käyttöönottoon valittiin meiltä ehdottomasti parhaat osaajat.
Konttien erityispiirteenä ovat irrotettavat harjakatot, joiden kautta varavoimakoneet voidaan asentaa ja aikanaan uusia. Yleensä varavoimakoneet tuodaan sisään ja ulos kontin päätyjen kautta. – Ulkoverhouksen sauman ansiosta katon avaaminen onnistuu vähäisillä purkutöillä, ja myös katon varusteet ovat suhteellisen helposti irrotettavat, Varis selittää.
Irrottava katto mahdollistaa tarvittaessa koneiden siirron nosturilla, ja ratkaisu helpotti myös pohjarakenteen toteutusta. Toiseen päätyyn sijoitettiin ääntä vaimentavat meluloukut, ja toinen pääty toimii konetilasta erotettuna valvomona, jossa ovat varavoimakoneiden ohjauskeskukset.
– Projektin edetessä valvomoista päätettiin toteuttaa kulkumahdollisuus äänieristettyjenovien kautta suoraan konehuoneisiin, Varis kertoo.
Varavoimakoneet ovat kuitenkin täysin etäohjattavat. – Lisäksi A-, B-, E- ja F-talojen varavoimakoneet on integroitu yhteen, Joona kertoo tyytyväisenä. Varavoimakoneiden monitorointi onnistuu sähköverkon valvontajärjestelmällä, ja jokaisen varavoimakoneen tilanne esimerkiksi sähkökaton aikana nähdään yhdeltä asemalta.
SAT-testien voimakaapelointi toteutettiin huoltoluukun kautta
Varavoimakonttien tehdaskoeajojen eli FAT-testien (Factory Acceptance Test) jälkeen käyttöönotto jatkui Oulun sairaalakampuksella. Haalaustyöt eivät olleet helpoimmasta päästä.
– Kontit nostettiin ahtaalle sisäpihalle nosturilla yhden sairaalasiiven yli, jonka piti olla noston aikana tyhjillään. Aikataulun oli pidettävä täydellisesti, Varis korostaa.
SAT-testit (Site Acceptance Test) toteutettiin ja dokumentointiin samalla tavalla kuin aikaisemmin A- ja B-rakennuksissa. Testien keinokuormana käytettiin osittain kuormitusvastuksia. Ranteen paksuiset voimakaapelit tuotiin kontista huoltoluukun kautta kahdelle vastukselle, joiden yhteisteho vastasi noin 140 saunankiuasta.
– Kaapeliluukkujen ansiosta kaapeleita ei tarvinnut vetää käyntiovien kautta, mikä täytti tilaajan alkuperäisen toiveen säilyttää kulku sisäpihalla mahdollisimman vapana, Varis kertoo. Samalla saatiin vähennettyä koekäyttöjen aikana ympäristöön kantautuvaa melua.
Varavoimakonttien äänitaso varmistettiin melumittauksilla
Dieselgeneraattori voi tuottaa käydessään noin 120 desibeliä (dB) ääntä, mutta F-rakennuksen varavoimaratkaisun äänitasoksi määriteltiin erittäin hiljainen 70 dB seitsemän metrin etäisyydellä kontista. Valvomoissa äänitason tulee pysyä alle 80 dB:n, jolloin ei vielä tarvita kuulosuojaimia.
– Kontin sijainnin takia melu oli urakan suurin haaste, mutta kW-setin ratkaisu onnistui oikein hyvin, Kurttila sanoo. Äänitasot todennettiin melumittauksilla. – Koneen käydessä F-rakennuksen porraskäytävässä tuntui pientä värinää, mutta kulkijat eivät arvanneet, että pihalla käy dieselgeneraattori.
Eniten melua ympäristöön tuottaa Variksen mukaan jäähdytysilmanvaihdon tulo- ja poistoilman kautta kulkeutuva moottoreiden ääni. Koska suurten koneiden jäähdytyksen on oltava tehokasta, ilmamäärät ovat suuria kuin tuulitunnelissa. – Ilmanvaihdon ääntä vaimennetaan kontin päätyjen poisto- ja tuloilmakammioissa sijaitsevilla tehokkailla meluloukuilla.
Myös pakoputkiin on yhdistetty tehokkaat äänenvaimentimet, jotka sijoitettiin suuren koon takia kontin katolle. Pakoputket ovat poikkeuksellisen pitkät, koska pakokaasut ohjataan PIPO-asetuksen mukaisesti pois sisäpihalta F-rakennuksen sivustaa pitkin katolle. – Pitkien pakoputkien lisäetuna on äänikuorman pieneneminen. Pakoputket tuottavat eniten ääntä purkausaukoistaan, Varis kertoo.
Varavoimakonttien polttoainesäiliöt kestävät 8 tunnin sähkökatkon. Lisäksi asiakkaan tiloihin asennettiin 24 tunnin varastopolttoainesäiliöt ohjausjärjestelmineen. Pinnanmittaus- ja vuotoanturit seuraavat automaattisesti, paljonko polttoainetta on jäljellä, ja katkaisevat polttoaineen syötön vikatilanteissa.
Varavoimaurakka täytti tilaajan toiveet
Yhteispeli onnistui F-rakennuksen varavoimaurakassa Mika Joonan mielestä jopa paremmin kuin A- ja B-rakennuksissa. – Olemmehan kehittyneet puolin ja toisin. Tilaajan toiveet toteutettiin viimeistä piirtoa myöten. Luotamme siihen, että kW-setin ratkaisu kestää vähintään 30 vuotta.
OYS edellyttää varavoimalaitoksen toimittajalta myös luotettavaa varavoimakoneiden jatkohoitoa, kuten huoltoa ja varaosia. – Siksi on helppo tehdä töitä toimittajan kanssa, joka ymmärtää tilanteemme ja tietää vaatimustasomme, Kurttila lisää.
Allianssin sähköurakasta vastanneen NCC:n talotekniikka-asiantuntija Sauli Komulainen pitää kokemusta kW-setin kanssa hyvänä. Eikä hän muuta odottanutkaan. – Olemme olleet tekemisissä ennenkin. He tietävät, mitä toimittavat, eikä siihen tarvitse sähköurakoitsijan paljon puuttua.
Varavoimakonttiratkaisu
- Suunnittelu, asennus ja kuljetukset
- Haalausten koordinointi työmaalla
- Käyttöönotto, mm. FAT- ja SAT-testit
- Cumminsin 2 x 1250 kVA varavoimakonetta
- Ohjaus- ja automaatiojärjestelmä
- Polttoainejärjestelmä
- Polttoaineen varastointisäiliöt
- Lämpötilan valvontalaitteisto
- Konehuoneen kiertoilmapellit
- Äänenvaimennusratkaisut, mm. meluloukut ja äänenvaimentimet
- A-, B-, E- ja F-talojen varavoiman yhdistäminen
- 4 vuoden takuu
Lue lisää tarjoamistamme varavoimalaitteista ja -palveluista
Olemme virallinen Cummins varavoimakoneiden jälleenmyyjä Suomessa
Muut asiakastarinat
Vihreämpää varavoimaa - kW-set siirtyy uusiutuvaan HVO-dieseliin
Vihreämpää varavoimaa - kW-set siirtyy uusiutuvaan HVO-dieseliin
kW-set siirtyy uusiutuvaan HVO-dieseliin!
kW-set käyttää jatkossa kaikissa vuokrakoneissaan, ajoneuvoissaan ja kuljetuskalustossaan uusiutuvaa ja vähäpäästöistä HVO-dieseliä. Se laskee vuokrattavien varavoimakoneiden käytön, huoltoajojen ja logistiikan päästöjä noin 90 prosenttia.
Teimme lokakuussa merkittävän vastuullisuuspäätöksen ja siirryimme käyttämään kaikissa vuokrattavissa varavoimakoneissa Neste MY Uusiutuva Diesel™ -polttoainetta. Jatkossa myös huoltoajoneuvot ja varavoimakoneiden kuljetuskalusto käyvät uusiutuvalla HVO-polttoaineella.
Mitkä ovat sen suurimmat hyödyt ilmastolle ja varavoimakoneiden käyttäjille?
HVO-dieselin (Hydrogenated Vegetable Oil) valinta on merkittävä ilmastoteko. Uusiutuvista raaka-aineista tuotettu polttoaine laskee dieselgeneraattorien kasvihuonepäästöjä noin 90 prosenttia fossiilisesti tuotettuun dieseliin verrattuna.
HVO-diesel sopii uuden tai käytössä olevan varavoimakoneen polttoaineeksi. Siirtymä ei vaadi varavoimakoneessa minkäänlaisia teknisiä muutoksia. Kaikki kW-setin toimittamat dieselgeneraattorit käyvät HVO-dieselillä yhtä hyvin kuin fossiilisellakin. Molemmat polttoaineet ovat kemialliselta koostumukseltaan niin samanlaiset, että niitä voi käyttää jopa yhdessä.
HVO-dieselin kylmänkesto (-32 °C) on lähes yhtä hyvä kuin perinteisellä dieselillä (-38 °C), ja HVO-polttoaineen laatu säilyy kylmissä olosuhteissa säilytettäessä jopa parempana, koska sen sekaan ei kerry laatua heikentävää vettä. Huoltotarve on molemmilla samanlainen, eikä HVO-diesel vaadi erillisiä huoltotoimenpiteitä. Polttoainehuoltojen tarve voi jopa vähentyä.
- Soveltuu kaikkiin dieselgeneraattoreihin
- Valmistettu 100 % elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja tähteistä
- Perustuu Nesteen kehittämään NEXBTL-teknologiaan (vetykäsittely)
- Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 90 %
- Vähentää lähipäästöjä, kuten hiilimonoksidia ja typen oksideja, moottorista ja käyttöolosuhteista riippuen
- Puhdas palaminen vähentää moottorin kuormitusta
- Ei sisällä lainkaan fossiilisia raaka-aineita tai biodieseliä (esim. FAME tai RME)
- Pakkaskestävyys kesälaadussa -10 °C ja talvilaadussa -32 °C
- täyttää standardin EN 15940.
Kestävä vaihtoehto dieselille: hiilipäästöjen vähentäminen HVO:lla
Kestävä vaihtoehto dieselille: hiilipäästöjen vähentäminen HVO:lla
Tiesitkö, että varavoimajärjestelmien polttoöljylle on olemassa fossiilista dieseliä kestävämpi vaihtoehto? HVO-diesel voi vähentää varavoimageneraattorin CO2-päästöjä jopa 90 prosenttia.
Mitä HVO on ja miten se valmistetaan?
HVO (Hydrotreated Vegetable Oil) on uusiutuva polttoaine, jolla voidaan korvata fossiilisesti tuotettua dieselöljyä. HVO on valmistettu elintarviketeollisuuden tähteistä, kuten käytetyistä kasviöljyistä ja eläinperäisistä rasvoista vetykäsittelyllä. Vetyä käytetään menetelmässä epäpuhtauksien poistamiseen, jolloin saadaan korkealaatuista uusiutuvaa polttoainetta ilman fossiilisia raaka-aineita.
HVO-diesel on uusiutuvaa dieseliä (XTL) ja yksi parafiinisen dieselin muoto, eli sen valmistuksessa ei ole käytetty lainkaan raakaöljyä (standardi EN 15940). Lue lisää Neste MY Uusiutuva Dieselin käytöstä!
HVO:n ilmasto- ja ympäristöhyödyt
HVO on puhtaasti palava vaihtoehto dieselille ja yksi ympäristöystävällisimmistä polttoaineista. HVO:n käyttö auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä noin 90 prosenttia. Myös lähihiukkaspäästöt (PM) vähenevät, ja täysin biohajoavana polttoaineena HVO on turvallisempaa ympäristölle.
Siirtymällä HVO:n käyttäjäksi voit vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ja minimoida toimintasi ympäristövaikutuksia. Selvitä Nesteen laskurilla, miten paljon päästösi laskevat, jos vaihdat HVO-polttoöljyyn!
Yhteensopivuus nykyisten dieselgeneraattorien kanssa
Siirtyminen HVO-moottoripolttoöljyyn on vaivatonta, koska nykyiseen dieselgeneraattoriin, sen apujärjestelmiin tai muihin varavoimakoneen laitteisiin ei tarvitse tehdä muutoksia. HVO toimii varavoimakoneissa sellaisenaan. HVO:ta voidaan myös käyttää yhdessä perinteisen dieselin kanssa ja jopa sekoittaa dieselöljyyn ongelmitta.
HVO toimii tehokkaasti jopa -30 °C:n pakkasissa, ja sen säilyvyys on jopa parempi kuin perinteisellä dieselillä. Siksi se sopii erinomaisesti vähän polttoöljyä kuluttaviin varavoimajärjestelmiin, joiden tarvitsemaa polttoöljyä varastoidaan suhteellisen pitkiä aikoja.
Asiantuntijamme auttavat mielellään
Jätä tarjouspyyntö tästä tai vaihtoehtoisesti voit lähettää sähköpostia osoitteeseen myynti@kwset.fi.
Varavoima tukee CER-direktiivin vaatimuksia kriittisen infran suojaamisessa
Varavoima tukee CER-direktiivin vaatimuksia kriittisen infran suojaamisessa
Varavoima tukee CER-direktiivin vaatimuksia kriittisen infran suojaamisessa
Kriittisen infrastruktuurin toimijoita velvoitetaan jo syksyllä uudella CER-direktiivillä. Varavoima auttaa parantamaan huoltovarmuudelle tärkeän toiminnan häiriönsietokykyä ja riskienhallintaa.
CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive) on vuonna 2023 voimaan tullut EU-direktiivi, jolla pyritään parantamaan yhteiskunnan huoltovarmuutta ja kriittisen infran häiriönsietokykyä eli resilienssiä. Direktiiviä sovelletaan suomalaiseen lainsäädäntöön jo syksyllä 2024.
Direktiivi korvaa aikaisemman kriittisen infrastruktuurin suojaamisen ECI-direktiivin ja on sitä selvästi laajempi. CERiä sovelletaan 10 palvelusektorille, jotka on tunnistettu yhteiskunnalle elintärkeiksi. Monella niistä hyödynnetään toiminnan turvaamisessa myös varavoimaa:
- Liikenne (esim. maantietunnelit ja matkakeskukset)
- Energia (esim. lämpölaitokset)
- Terveys (esim. sairaalat)
- Ruoka (esim. kaupan alan kiinteistöt ja logistiikka)
- Vesi- ja jätevesihuolto (esim. vesihuoltolaitokset)
- Digitaalinen infrastruktuuri (esim. datakeskukset ja konesalit)
- Pankit
- Finanssimarkkinat
- Julkishallinto
- Avaruus
Varavoima parantaa tieto- ja kyberturvaa
Samaan aikaan voimaan on tullut uusi tieto- ja kyberturvallisuuden NIS2-direktiivi. Se velvoittaa parantamaan kyberturvaan liittyvää riskienhallintaa aikaisempaa useammilla toimialoilla, kuten terveydenhuollon ja vesihuoltolaitosten lisäksi elintarvikealalla ja jätehuollossa.
Varavoima tukee kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallintaa, koska lähes kaikki kriittisen infran toimijat ovat riippuvaisia erilaisista tietojärjestelmistä, jotka tarvitsevat sähköä. Varavoima turvaa myös tietojärjestelmiä ylläpitäviä konesaleja ja datakeskuksia.
Riskienhallinnalla tähdätään toiminnan jatkuvuuteen
Direktiivit asettavat kriittisiksi katsotuille palvelusektoreille uusia velvoitteita muun muassa riskienarviointiin ja -hallintaan sekä raportointiin. Huomioon on otettava merkitykselliset luonnonriskit ja ihmisen aiheuttamat riskit. Häiriönsietokykyä voidaan parantaa esimerkiksi teknisillä toimenpiteillä ja fyysisillä esteillä, kuten aidoilla. Tärkeää on myös henkilöturvallisuus.
Lisäksi huomiota on kiinnitettävä erilaisista häiriötilanteista palautumiseen ja toipumiseen, mikä turvaa yhteiskunnan toimintaa ja jatkuvuutta. Laajassa kuvassa tavoitteena on Suomen huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden vahvistaminen eritasoisissa häiriötilanteissa.
Miten varavoima tukee kriittisen infran häiriönsietokykyä?
FYYSINEN TURVALLISUUS Varavoimakoneet sijoitetaan aina helposti lukittaviin varavoimahuoneisiin tai merikontteihin, joihin pääsy voidaan yksinkertaisesti estää. Sääsuojallisissa varavoimakoneissa ohjauskeskukseen pääsy estetään lukitulla ovella.
KYBERTURVALLISUUS Pääsy varavoimajärjestelmien ohjauskeskusten luo estetään sijoittamalla ne tiloihin, joihin pääsyä rajoitetaan. Myös etäohjaus on mahdollista tietoturvallisen applikaation avulla. Molemmat lisäävät sähkönsaantiin liittyvää kyberturvaa.
HÄIRIÖTILANTEISTA TOIPUMINEN Varavoimakoneet käynnistyvät sähkökatkon aikana automaattisesti, ja myös paluu valtakunnan verkkoon on automatisoitu. Se tukee häiriötilanteista toipumista ja turvaa toiminnan jatkuvuutta.
HENKILÖTURVALLISUUS Varavoimalla tuotetaan sähköä monille ihmishenkiä suojaaville järjestelmille. Esimerkiksi sairaaloissa varavoimalla turvataan elämää ylläpitävien laitteiden toiminta. Varavoimalla on tärkeä tehtävä myös kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmien toiminnassa, elintarviketurvallisuudessa ja jätevesien käsittelyyn liittyvässä terveysturvallisuudessa.
Lue lisää kW-setin kokonaistoimituksista varavoimaurakoissa!
Asiantuntijamme auttavat mielellään
Jätä tarjouspyyntö tästä tai vaihtoehtoisesti voit lähettää sähköpostia osoitteeseen myynti@kwset.fi.
Miksi yhteiskunnan huoltovarmuus tarvitsee varavoimaa?
Varavoimaa kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi
Miksi yhteiskunnan huoltovarmuus tarvitsee varavoimaa?
Sähkö on jokaisen suomalaisen arkea kannatteleva taustavoima. Ilman luotettavia varavoimajärjestelmiä moni yhteiskunnan tukipilari romahtaa sähkökatkon sattuessa. Mitä jos me emme pitäisi sitä käynnissä?
Varavoimakoneilla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuus, mikä heijastuu jokaisen suomalaisen arkeen. Mitä tapahtuu, jos sähköä ei ole saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan?
Vesihuoltolaitokset
Vettä ei tule hanoista tai häviä viemäriputkistoihin ilman vesihuoltolaitoksia ja jätevedenpuhdistamoja. Varavoimalla varmistetaan, että kriittisestä vesihuollosta vastaavat laitokset saavat tarvitsemaansa virtaa. Luotettavan sähkönsaannin ansiosta puhdasta vettä pumpataan koteihin ja jätevedenpuhdistuslaitosten kemialliset ja biologiset prosessit pysyvät käynnissä, vaikka alueella olisi sähkökatko. Vesi on kaiken elämän edellytys, ja arki toimii sähkökatkonkin aikana, kun juomavettä tulee hanoista ja viemärit vetävät.
Energiantuotantolaitokset
Varavoimalla varmistetut energiantuotantolaitokset pitävät suomalaiset kodit valoisina ja lämpiminä, teollisuuslaitokset toimintakunnossa ja maatalouden prosessit käynnissä. Yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeää lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan monilla eri keinoilla, mutta jokainen niistä – myös maalämpö ja aurinkopaneelit – tarvitsevat sähköä.
Ilman varavoimajärjestelmiä patterit jäähtyvät kodeissa äkkiä ja lämpimän käyttöveden tulo loppuu sähkökatkon aikana. Varavoima on kriittisen tärkeää myös lämpölaitosten turvalliselle alasajolle vikatilanteissa sekä ydinvoimaloiden jäähdytysvesipumppujen toiminnalle. Lue lisää Fingridin varavoimajärjestelmästä!
Jätehuolto
Jätteenkäsittelylaitosten tärkeyteen havahdutaan yleensä vasta, kun järjestelmä ei jostain syystä toimi. Sähköä tarvitaan jätteenkäsittelylaitosten kaikissa prosesseissa. Jos jätteiden lajittelusta ja käsittelystä vastaavat koneet eivät saa virtaa, varastointitila loppuu ja näkyy lopulta myös kotien, taloyhtiöiden ja yritysten pihoissa. Varavoimalla ja UPS-järjestelmillä varmistetaan, että jätteiden vastaanotto toimii normaalisti pitkienkin sähkökatkojen aikana.
Datakeskukset
Datakeskuksia pidetään pomminvarmoina, koska konesalien toiminta on kriittisen tärkeä osa modernin yhteiskunnan toimintaa ja sujuvaa tiedon siirtämistä, tallentamista ja käsittelyä. Moni tiedonkulkuun liittyvä prosessi ei kestä edes sekuntien sähkökatkoa. Katkon vaikutukset näkyisivätkin nopeasti jokaisen suomalaisen elämässä: verkkokaupoissa ja pankkipalveluissa, koulujen oppitunneilla, sosiaalisen median tileillä, kauppojen kassoilla ja yritysten Teams-palavereissa. Myös monet sairaaloiden toimintaprosessit ovat riippuvaisia datakeskuksista.
Lisäksi monen konesalin jäähdyttämisestä syntyy hukkalämpöä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, ja siksi datakeskusten luotettava toiminta heijastuu myös lämmöntuotantoon. Datakeskusten vikasietoisuus onkin nostettu korkealle tasolle varavoimalla ja UPS-järjestelmillä. Lue lisää Fortumin varavoimaratkaisusta tai kumppanuudestamme Verne Globalin kanssa!
Liikenneväylät ja -asemat
Miltä kaupunkiliikenne näyttäisi, jos liikennevalot ja katulamput sammuisivat kesken marraskuisen aamuruuhkan? Sähköä tarvitaan kellon ympäri kaupunkien katuverkostossa, lentokentillä, rautatieasemilla ja maantietunneleissa, joissa sähkökatko katkaisisi ilman varavoimaa valaistuksen, liikenteenohjauksen ja savunpoistojärjestelmät. Varavoiman ansiosta maantiet ja asemat pysyvät valaistuina, vaikka sähköt katkeavat rakennuksista. Lue lisää Keilaniemen tunnelin varavoimaratkaisusta!
Polttoaineasemat
Polttoaineiden jakelu on kriittisen tärkeää tavallisten ihmisten liikkumiselle, mutta myös monille hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Ilman polttoaineita vaikeuksissa olisivat esimerkiksi kauppojen elintarvikekuljetukset, ambulanssien ja pelastuslaitosten toiminta, energiantuotantoon liittyvät raaka-ainekuljetukset ja teiden auraus. Varavoimalla polttoaineasemat suojataan sähkökatkojen varalta, mikä heijastuu koko yhteiskunnan huoltovarmuuteen.
Ruokakaupat
Turvallisen arjen kivijalka on, että tutusta ruokakaupasta löytyy maitoa, leipää ja WC-paperia vuoden jokaisena päivänä. Kaupan alan kiinteistöt ovat täysin riippuvaisia sähköstä aina valaistuksesta maksupäätteisiin ja kylmäkaapeista varastologistiikkaan. Suurimpien ruokakauppojen toiminta onkin varmistettu varavoimalla, jolloin pitkäkään sähkökatko ei sulje kauppojen ovia. Lue lisää Keskon varavoimakoneiden huoltosopimuksista!
Sairaalat
Terveydenhuollon toiminta on yksi yhteiskunnan kriittisimmistä ja samalla sähköstä riippuvaisimmista osa-alueista. Ilman sähköä sairaalat eivät toimi, koska pelkästään potilaiden vastaanotto vaatii toimivat tietoliikenneyhteydet ja potilastietojärjestelmät. Sähköä tarvitaan elämää ylläpitävissä laitteissa, tutkimuksissa ja kuvantamisessa sekä leikkaussaleissa. Jopa puhtaiden sairaalavaatteiden saatavuus on kiinni sähköstä. Lue lisää OYSin varavoimajärjestelmästä!
Ota yhteyttä varavoiman asiantuntijaan ja varmista yhteiskunnan huoltovarmuus oman toimintasi osalta myös tulevina vuosina!
Jätä tarjouspyyntö tästä tai vaihtoehtoisesti voit lähettää sähköpostia osoitteeseen myynti@kwset.fi.
Oulun yliopistollinen sairaala A- ja B-allianssi
Oulun yliopistollinen sairaala
Oulun yliopistollisen sairaalan varavoimajärjestelmän tehot nelinkertaistuivat
Oulun yliopistollisen sairaalan varavoimakoneilla varmistetaan laajennuksen päätteeksi yhä useampia järjestelmiä. kW-setin toteuttama varavoimaratkaisu pitää sairaalan toiminnassa pitkänkin sähkökatkon aikana.
Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) laajenee uudisrakennus kerrallaan. OYS 2030 -hankkeen A- ja B-allianssi valmistuivat kesällä 2023, ja kuuma sairaala sai turvakseen aikaisempaa selvästi kattavamman varavoimajärjestelmän. Varavoiman tarve on kehittynyt lääketieteen rinnalla.
– Ennen varavoimalla varmistettiin vain elämää ylläpitävät laitteet ja turvajärjestelmät, mutta nyt varavoima syöttää sähköä poikkeustilanteessa myös tietoliikenneverkoille, turvajärjestelmille ja viestintäyhteyksille, kuten sairaalan omalle matkapuhelinverkolle, kertoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sähkötekniikan asiantuntija Mika Joona.
– Myös monet tärkeät talotekniikkajärjestelmät, kuten ilmastointi, jäähdytys ja paineilma, on varmistettu varavoimalla, lisää hyvinvointialueen sähkötekniikan projektipäällikkö Sauli Kurttila.
Sairaalan varavoimalta vaaditut tehot kasvavat nelinkertaisiksi noin 2 megawatista 8 megawattiin. Kurttilan mukaan sairaala pysyykin täysin toimintakunnossa myös pitkän sähkökatkon aikana.
– Ennen tavoitteena oli saada käynnissä olevat leikkaukset loppuun varavoiman turvin. Nykyään sähkökatkon aikana voidaan aloittaa uusikin leikkaus ja myös kuvantaminen onnistuu.
Varavoima yhdistyy moniin talotekniikkajärjestelmiin
kW-set vastasi A- ja B-allianssin varavoimatoimituksesta osana Caverion Suomi Oy:n sähköurakkaa. Caverionin projektipäällikkö Tapio Hannuksella on kokemusta yhteistyöstä kW-setin kanssa jo Kainuun ja Seinäjoen keskussairaaloiden varavoimakonetoimituksista.
– Nytkin henkilökemiamme toimivat todella hyvin. A- ja B-talon varavoimakoneurakka oli keskivertoa laajempi ja siksi myös vaativampi.
kW-setin myyntipäällikkö Kaarlo Vallin mukaan tekniset reunaehdot ja rajapinnat sairaalan sähkö- ja LVI-järjestelmiin oli määritelty erinomaisesti Granlundin toteuttamassa varavoimasuunnitelmassa. Varavoimakoneet liittyvät moniin eri järjestelmiin mekaanisesti ja fyysisesti esimerkiksi pakoputkiston, sähkökaapelointien ja ilmanvaihtojärjestelmän kautta.
– Meidän oli helppo noudattaa hankinta-asiakirjaa ja suunnitella yksityiskohdat, kuten varavoimakoneen ohjausjärjestelmä ja varavoimakonehuoneen layout.
Sähkönsaanti varmistetaan kahdennetuilla järjestelmillä
Uusi varavoimajärjestelmä poikkeaa aikaisemmasta tehojen lisäksi siinä, että vanha järjestelmä oli keskitetty, uusi on hajautettu. Kurttilan mukaan etuna on, ettei sairaala tule koskaan olemaan pimeänä. Molemmissa uudisrakennuksissa on omat varavoimalaitokset, joita voidaan käyttää ristiin.
– Dieselgeneraattorit voidaan kytkeä niin, että saman koneen perässä ovat molemmat rakennukset.
Myös varavoimakoneiden yhteisen pääkeskuksen ohjausjärjestelmät on kahdennettu. – Jos yhteen ohjauskeskukseen tulee ajon estävä vika, varavoimakonetta voidaan ajaa toisella, Valli kertoo. Jokaisella neljällä koneella on oma ohjauskeskus ja päiväsäiliöiden lisäksi suuret varastosäiliöt. Pääkeskuksen suurista älynäytöistä näkee yhdellä silmäyksellä koko järjestelmän tilanteen.
Varavoimajärjestelmä on kytketty yhteen UPS-järjestelmän kanssa. Se takaa sähkönsaannin 15 sekunniksi, jonka aikana varavoimakoneet ehtivät käynnistyä.
Varavoimakoneet testattiin perusteellisilla koeajoilla
Kaikille varavoimakoneille toteutettiin perusteelliset FAT-testit eli tehdaskoeajot kW-setin toimitiloissa Tuusulassa. Paikan päällä olivat hyvinvointialueen, Caverionin ja varavoimakokonaisuuden suunnitelleen Granlundin edustajat.
– Teimme varavoimakoneen generaattorille ja moottorille suorituskykytestit sairaalan todellista kuormaa vastaavalla keinokuormalla eli kuormitusvastuksilla, Valli kertoo.
Hyvinvointialueen asiantuntijoilla on kova luottamus varavoimakoneiden laatuun. – Saimme selvästi markkinoiden parhaimpiin kuuluvat laitteet, Joona sanoo. Kokonaisuus onnistui ilman kompromisseja, ja toimitus sujui mallikkaasti kuljetuksia ja asennuksia myöten, vaikka koneet painavat kukin 11 000–12 000 kiloa.
Varavoimajärjestelmän hiljaisuus yllätti
Sairaalaympäristössä varavoimakoneilta vaaditaan muutakin kuin toimintavarmuutta. Myös äänenvaimennukseen panostettiin, koska varavoimakoneiden pakoputket sijaitsevat katolla kansiparkin alueella ihan pääsisäänkäynnin vieressä.
– Olimme etukäteen vähän huolissamme lähiympäristölle aiheutuvista haitoista, mutta sellaisista ei voi edes puhua, Kurttila sanoo tyytyväisenä. Äänitasot ovat tavanomaista 75 desibeliä matalammat: 60 desibeliä. – Olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten hiljaisia laitteet ovat.
Varavoimakonetoimittaja vastaa huolto- ja elinkaaripalveluista
Varavoimaratkaisu suunniteltiin pitkälle elinkaarelle 30–40 vuoden päähän, koska varavoimalaitosten rakentaminen on jälkikäteen kallista. OYSille olikin tärkeää, että varavoimatoimittaja tarjoaa myös huoltopalvelut ja nopeaa apua poikkeustilanteissa.
– Saamme kW-setiltä meitä lähellä olevan huolto-organisaation, ja muut elinkaaripalvelut turvaavat käytön aikana esimerkiksi varaosien saatavuuden, Joona sanoo. kW-set vastaa myös varavoimakoneiden takuuajan määräaikaishuolloista.
Allianssin eri osapuolet ovat tyytyväisiä varavoimaratkaisun sisältöön, asennuksiin, käyttöönottoon ja koulutuksiin, jotka kaikki toteutuivat ajallaan. – Suosittelen kW-setiä luotettavuuden ja koko järjestelmää koskevan asiantuntemuksen takia, Hannus sanoo.
Myös Kurttilasta kW-set kuuluu Suomen parhaiden varavoima-asiantuntijoiden kärkikaartiin. Luottamus on projektin aikana vain vahvistunut. – Ongelmia ei ole ollut. Toimintakokeet ja vastaanottotarkastukset tehtiin perusteellisesti, ja kaikki mistä on sovittu, on myös pitänyt.
Seuraavaksi Lapin hyvinvointialueen ja kW-setin yhteistyö jatkuu C-allianssissa eli F-rakennuksen varavoimaurakassa. Se vastaa kokoluokaltaan A- ja B-allianssia.
Varavoimakonetoimituksen sisältö
- Varavoimatoteutuksen suunnittelu, esim. ohjausjärjestelmät
- 4 kpl 1400 kVA:n varavoimakonetta
- Erikoisjäähdyttimet, joita ohjataan huonetermostaateilla
- Tuplaäänenvaimennus
- 1600 litran päiväsäiliöt ja 16 500 litran varastosäiliöt
- Ohjauskeskukset
- Katkaisijakeskukset
- FAT-testit ja toimintakokeet
- Asennus, haalaustyöt ja käyttöönotto
- 3 vuoden takuuajan määräaikaishuollot
Lue lisää tarjoamistamme varavoimalaitteista ja -palveluista
Olemme virallinen Cummins varavoimakoneiden jälleenmyyjä Suomessa
Muut asiakastarinat