Tiesitkö, että varavoimajärjestelmien polttoöljylle on olemassa fossiilista dieseliä kestävämpi vaihtoehto? HVO-diesel voi vähentää varavoimageneraattorin CO2-päästöjä jopa 90 prosenttia.

HVO (Hydrotreated Vegetable Oil) on uusiutuva polttoaine, jolla voidaan korvata fossiilisesti tuotettua dieselöljyä. HVO on valmistettu elintarviketeollisuuden tähteistä, kuten käytetyistä kasviöljyistä ja eläinperäisistä rasvoista vetykäsittelyllä. Vetyä käytetään menetelmässä epäpuhtauksien poistamiseen, jolloin saadaan korkealaatuista uusiutuvaa polttoainetta ilman fossiilisia raaka-aineita.

HVO-diesel on uusiutuvaa dieseliä (XTL) ja yksi parafiinisen dieselin muoto, eli sen valmistuksessa ei ole käytetty lainkaan raakaöljyä (standardi EN 15940). Lue lisää Neste MY Uusiutuva Dieselin käytöstä!

HVO on puhtaasti palava vaihtoehto dieselille ja yksi ympäristöystävällisimmistä polttoaineista. HVO:n käyttö auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä noin 90 prosenttia. Myös lähihiukkaspäästöt (PM) vähenevät, ja täysin biohajoavana polttoaineena HVO on turvallisempaa ympäristölle.

Siirtymällä HVO:n käyttäjäksi voit vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ja minimoida toimintasi ympäristövaikutuksia. Selvitä Nesteen laskurilla, miten paljon päästösi laskevat, jos vaihdat HVO-polttoöljyyn!

Siirtyminen HVO-moottoripolttoöljyyn on vaivatonta, koska nykyiseen dieselgeneraattoriin, sen apujärjestelmiin tai muihin varavoimakoneen laitteisiin ei tarvitse tehdä muutoksia. HVO toimii varavoimakoneissa sellaisenaan. HVO:ta voidaan myös käyttää yhdessä perinteisen dieselin kanssa ja jopa sekoittaa dieselöljyyn ongelmitta.

HVO toimii tehokkaasti jopa -30 °C:n pakkasissa, ja sen säilyvyys on jopa parempi kuin perinteisellä dieselillä. Siksi se sopii erinomaisesti vähän polttoöljyä kuluttaviin varavoimajärjestelmiin, joiden tarvitsemaa polttoöljyä varastoidaan suhteellisen pitkiä aikoja.

Kriittisen infrastruktuurin toimijoita velvoitetaan jo syksyllä uudella CER-direktiivillä. Varavoima auttaa parantamaan huoltovarmuudelle tärkeän toiminnan häiriönsietokykyä ja riskienhallintaa.

CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive) on vuonna 2023 voimaan tullut EU-direktiivi, jolla pyritään parantamaan yhteiskunnan huoltovarmuutta ja kriittisen infran häiriönsietokykyä eli resilienssiä. Direktiiviä sovelletaan suomalaiseen lainsäädäntöön jo syksyllä 2024.

Direktiivi korvaa aikaisemman kriittisen infrastruktuurin suojaamisen ECI-direktiivin ja on sitä selvästi laajempi. CERiä sovelletaan 10 palvelusektorille, jotka on tunnistettu yhteiskunnalle elintärkeiksi. Monella niistä hyödynnetään toiminnan turvaamisessa myös varavoimaa:

• Liikenne (esim. maantietunnelit ja matkakeskukset)
• Energia (esim. lämpölaitokset)
• Terveys (esim. sairaalat)
• Ruoka (esim. kaupan alan kiinteistöt ja logistiikka)
• Vesi- ja jätevesihuolto (esim. vesihuoltolaitokset)
• Digitaalinen infrastruktuuri (esim. datakeskukset ja konesalit)
• Pankit
• Finanssimarkkinat
• Julkishallinto
• Avaruus

Varavoima parantaa tieto- ja kyberturvaa

Samaan aikaan voimaan on tullut uusi tieto- ja kyberturvallisuuden NIS2-direktiivi. Se velvoittaa parantamaan kyberturvaan liittyvää riskienhallintaa aikaisempaa useammilla toimialoilla, kuten terveydenhuollon ja vesihuoltolaitosten lisäksi elintarvikealalla ja jätehuollossa.

Varavoima tukee kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallintaa, koska lähes kaikki kriittisen infran toimijat ovat riippuvaisia erilaisista tietojärjestelmistä, jotka tarvitsevat sähköä. Varavoima turvaa myös tietojärjestelmiä ylläpitäviä konesaleja ja datakeskuksia.

Riskienhallinnalla tähdätään toiminnan jatkuvuuteen

Direktiivit asettavat kriittisiksi katsotuille palvelusektoreille uusia velvoitteita muun muassa riskienarviointiin ja -hallintaan sekä raportointiin. Huomioon on otettava merkitykselliset luonnonriskit ja ihmisen aiheuttamat riskit. Häiriönsietokykyä voidaan parantaa esimerkiksi teknisillä toimenpiteillä ja fyysisillä esteillä, kuten aidoilla. Tärkeää on myös henkilöturvallisuus.

Lisäksi huomiota on kiinnitettävä erilaisista häiriötilanteista palautumiseen ja toipumiseen, mikä turvaa yhteiskunnan toimintaa ja jatkuvuutta. Laajassa kuvassa tavoitteena on Suomen huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden vahvistaminen eritasoisissa häiriötilanteissa.

Miten varavoima tukee kriittisen infran häiriönsietokykyä?

FYYSINEN TURVALLISUUS Varavoimakoneet sijoitetaan aina helposti lukittaviin varavoimahuoneisiin tai merikontteihin, joihin pääsy voidaan yksinkertaisesti estää. Sääsuojallisissa varavoimakoneissa ohjauskeskukseen pääsy estetään lukitulla ovella.

KYBERTURVALLISUUS Pääsy varavoimajärjestelmien ohjauskeskusten luo estetään sijoittamalla ne tiloihin, joihin pääsyä rajoitetaan. Myös etäohjaus on mahdollista tietoturvallisen applikaation avulla. Molemmat lisäävät sähkönsaantiin liittyvää kyberturvaa.

HÄIRIÖTILANTEISTA TOIPUMINEN Varavoimakoneet käynnistyvät sähkökatkon aikana automaattisesti, ja myös paluu valtakunnan verkkoon on automatisoitu. Se tukee häiriötilanteista toipumista ja turvaa toiminnan jatkuvuutta.

HENKILÖTURVALLISUUS Varavoimalla tuotetaan sähköä monille ihmishenkiä suojaaville järjestelmille. Esimerkiksi sairaaloissa varavoimalla turvataan elämää ylläpitävien laitteiden toiminta. Varavoimalla on tärkeä tehtävä myös kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmien toiminnassa, elintarviketurvallisuudessa ja jätevesien käsittelyyn liittyvässä terveysturvallisuudessa.

Lue lisää kW-setin kokonaistoimituksista varavoimaurakoissa!

Miksi yhteiskunnan huoltovarmuus tarvitsee varavoimaa?

Sähkö on jokaisen suomalaisen arkea kannatteleva taustavoima. Ilman luotettavia varavoimajärjestelmiä moni yhteiskunnan tukipilari romahtaa sähkökatkon sattuessa. Mitä jos me emme pitäisi sitä käynnissä?

Varavoimakoneilla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuus, mikä heijastuu jokaisen suomalaisen arkeen. Mitä tapahtuu, jos sähköä ei ole saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan?

Vesihuoltolaitokset

Vettä ei tule hanoista tai häviä viemäriputkistoihin ilman vesihuoltolaitoksia ja jätevedenpuhdistamoja. Varavoimalla varmistetaan, että kriittisestä vesihuollosta vastaavat laitokset saavat tarvitsemaansa virtaa. Luotettavan sähkönsaannin ansiosta puhdasta vettä pumpataan koteihin ja jätevedenpuhdistuslaitosten kemialliset ja biologiset prosessit pysyvät käynnissä, vaikka alueella olisi sähkökatko. Vesi on kaiken elämän edellytys, ja arki toimii sähkökatkonkin aikana, kun juomavettä tulee hanoista ja viemärit vetävät.

Energiantuotantolaitokset

Varavoimalla varmistetut energiantuotantolaitokset pitävät suomalaiset kodit valoisina ja lämpiminä, teollisuuslaitokset toimintakunnossa ja maatalouden prosessit käynnissä. Yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeää lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan monilla eri keinoilla, mutta jokainen niistä – myös maalämpö ja aurinkopaneelit – tarvitsevat sähköä.

Ilman varavoimajärjestelmiä patterit jäähtyvät kodeissa äkkiä ja lämpimän käyttöveden tulo loppuu sähkökatkon aikana. Varavoima on kriittisen tärkeää myös lämpölaitosten turvalliselle alasajolle vikatilanteissa sekä ydinvoimaloiden jäähdytysvesipumppujen toiminnalle. Lue lisää Fingridin varavoimajärjestelmästä!

Jätehuolto

Jätteenkäsittelylaitosten tärkeyteen havahdutaan yleensä vasta, kun järjestelmä ei jostain syystä toimi. Sähköä tarvitaan jätteenkäsittelylaitosten kaikissa prosesseissa. Jos jätteiden lajittelusta ja käsittelystä vastaavat koneet eivät saa virtaa, varastointitila loppuu ja näkyy lopulta myös kotien, taloyhtiöiden ja yritysten pihoissa. Varavoimalla ja UPS-järjestelmillä varmistetaan, että jätteiden vastaanotto toimii normaalisti pitkienkin sähkökatkojen aikana.

Datakeskukset

Datakeskuksia pidetään pomminvarmoina, koska konesalien toiminta on kriittisen tärkeä osa modernin yhteiskunnan toimintaa ja sujuvaa tiedon siirtämistä, tallentamista ja käsittelyä. Moni tiedonkulkuun liittyvä prosessi ei kestä edes sekuntien sähkökatkoa. Katkon vaikutukset näkyisivätkin nopeasti jokaisen suomalaisen elämässä: verkkokaupoissa ja pankkipalveluissa, koulujen oppitunneilla, sosiaalisen median tileillä, kauppojen kassoilla ja yritysten Teams-palavereissa. Myös monet sairaaloiden toimintaprosessit ovat riippuvaisia datakeskuksista.

Lisäksi monen konesalin jäähdyttämisestä syntyy hukkalämpöä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, ja siksi datakeskusten luotettava toiminta heijastuu myös lämmöntuotantoon. Datakeskusten vikasietoisuus onkin nostettu korkealle tasolle varavoimalla ja UPS-järjestelmillä. Lue lisää Fortumin varavoimaratkaisusta tai kumppanuudestamme Verne Globalin kanssa!

Liikenneväylät ja -asemat

Miltä kaupunkiliikenne näyttäisi, jos liikennevalot ja katulamput sammuisivat kesken marraskuisen aamuruuhkan? Sähköä tarvitaan kellon ympäri kaupunkien katuverkostossa, lentokentillä, rautatieasemilla ja maantietunneleissa, joissa sähkökatko katkaisisi ilman varavoimaa valaistuksen, liikenteenohjauksen ja savunpoistojärjestelmät. Varavoiman ansiosta maantiet ja asemat pysyvät valaistuina, vaikka sähköt katkeavat rakennuksista. Lue lisää Keilaniemen tunnelin varavoimaratkaisusta!

Polttoaineasemat

Polttoaineiden jakelu on kriittisen tärkeää tavallisten ihmisten liikkumiselle, mutta myös monille hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Ilman polttoaineita vaikeuksissa olisivat esimerkiksi kauppojen elintarvikekuljetukset, ambulanssien ja pelastuslaitosten toiminta, energiantuotantoon liittyvät raaka-ainekuljetukset ja teiden auraus. Varavoimalla polttoaineasemat suojataan sähkökatkojen varalta, mikä heijastuu koko yhteiskunnan huoltovarmuuteen.

Ruokakaupat

Turvallisen arjen kivijalka on, että tutusta ruokakaupasta löytyy maitoa, leipää ja WC-paperia vuoden jokaisena päivänä. Kaupan alan kiinteistöt ovat täysin riippuvaisia sähköstä aina valaistuksesta maksupäätteisiin ja kylmäkaapeista varastologistiikkaan. Suurimpien ruokakauppojen toiminta onkin varmistettu varavoimalla, jolloin pitkäkään sähkökatko ei sulje kauppojen ovia. Lue lisää Keskon varavoimakoneiden huoltosopimuksista!

Sairaalat

Terveydenhuollon toiminta on yksi yhteiskunnan kriittisimmistä ja samalla sähköstä riippuvaisimmista osa-alueista. Ilman sähköä sairaalat eivät toimi, koska pelkästään potilaiden vastaanotto vaatii toimivat tietoliikenneyhteydet ja potilastietojärjestelmät. Sähköä tarvitaan elämää ylläpitävissä laitteissa, tutkimuksissa ja kuvantamisessa sekä leikkaussaleissa. Jopa puhtaiden sairaalavaatteiden saatavuus on kiinni sähköstä. Lue lisää OYSin varavoimajärjestelmästä!

Näin huolehdit avomallisen varavoimakoneen riittävästä ilmanvaihdosta

Sisälle asennettavat varavoimakoneet tarvitsevat hyvän ilmanvaihdon, koska se varmistaa moottorin riittävän jäähdytyksen. Lue, miten avomallisen varavoimakoneen ilmanvaihdosta huolehditaan asianmukaisesti.

Varavoimakoneen asennus onnistuu sisä- ja ulkotiloihin. Ulos asennamme sääsuojallisia eli suojakorillisia varavoimakoneita, joiden ilmanvaihto kuuluu kokonaistoimitukseen.

Sisälle asennettavien avomallisten varavoimakoneiden riittävä ilmanvaihto vaatii muutoksia tilaan, jonne varavoimakone asennetaan. Voimme ohjeistaa urakoitsijaa tai suunnitella ja asentaa ilmanvaihdon kohteessa käyttövalmiiksi.

Ilmanvaihto varmistaa moottorin jäähdytyksen

Ilmanvaihto on olennainen osa varavoimakoneen moottorin jäähdytystä. Varavoimakoneiden hyötysuhde on alle 50 prosenttia, ja kaikki energia, mikä ei muutu sähköksi, muuttuu lämmöksi. Käynnissä oleva varavoimakone tuottaakin paljon lämpöä, ja moottoria on jäähdytettävä.

Varavoimakonehuoneeseen syntyvä ylimääräinen lämpö ohjataan kennojäähdyttimen kautta poistoilmana ulos. Jos näin ei tehdä, dieselgeneraattorin lämpötila nousee, moottori pysähtyy ja sähköntuotanto lakkaa vain minuuteissa. Huoneilmaan kertyvä kuumuus on haitallista myös muille sähkölaitteille. Kun tilan ilmanvaihto on riittävä, varavoimakone ei tarvitse muuta jäähdytystä.

Tyypillinen varavoimahuone:

Varavoimakoneen oikea sijoittelu

Kustannustehokkainta on sijoittaa varavoimakone tilassa mahdollisimman tiiviisti lähelle seinää syyläristä. Näin lämmin ilma voidaan ohjata poistoilmakanavaa pitkin suorinta tietä ulos. Varavoimakoneen moottori tarvitsee myös raikasta korvausilmaa, jonka on tärkeää päästä virtaamaan koko huoneen ja varavoimakoneen läpi. Näin molemmat jäähtyvät tehokkaasti.

Suosittelemme asentamaan tuloilmakanavan eri seinälle kuin poistoilmakanavan. Ratkaisulla varmistetaan riittävä ilmankierto ja estetään poistoilmaa virtaamasta ulkokautta takaisin sisälle. Jos molemmat ilmanvaihtokanavat halutaan asentaa samalle seinälle, riittävästä ilmankierrosta on huolehdittava erikseen ja ilmavirtausta suunnattava esimerkiksi väliseinillä.

Ilmanvaihtoaukkojen mitoitus

Ilmanvaihtoaukkojen riittävä koko voidaan arvioida varavoimakoneen jäähdyttimen (syylärin) koon perusteella. Poistoilmakanavan aukon tulisi olla 1,5-kertainen jäähdyttimen pinta-alaan verrattuna. Tuloilma-aukon on oltava vähintään poistoilma-aukon kokoinen.

Jos varavoimakoneeseen tarvitaan paikallisten melumääräysten vaatimuksesta äänenvaimennusosa eli meluloukku, painehäviö kasvaa ja myös ilmanvaihtoaukkoja on suurennettava. Ilmanvaihtoaukkojen painehäviölaskelmat kannattaa tarkastaa tapauskohtaisesti. Saat meiltä tarvittaessa apua tarkastuslaskelmien tekoon.

Kiertoilmapelti pakkasten varalle

Varavoimakoneeseen voidaan asentaa lisäosana kiertoilmapelti, jolloin varavoimakonehuoneen lämpötila ei laske kovimmillakaan pakkasilla alle valitun huonelämpötilan. Termostaatin ohjaamalla kiertoilmapellillä osa lämpimästä poistoilmasta kierrätetään takaisin varavoimakonehuoneeseen. Kiertoilmapellillä ei ole vaikutusta varavoimakoneen tekniseen toimintaan, vaan se on lisävaruste, joka asennetaan varavoimakoneeseen tapauskohtaisesti.

Tutustu videoon varavoimakoneen ilmanvaihtojärjestelmästä!

Tiedätkö, mitä kaikkea on huomioitava varavoimakoneen pakokaasuputkiston asennuksessa?

Avomalliset varavoimakoneet asennetaan sisätiloihin, ja siksi pakokaasujen poistamisesta on huolehdittava erillisellä pakoputkistolla. Lue, mitä kaikkea asennuksessa on otettava huomioon.

Kaikki sisätiloihin asennettavat avomalliset varavoimakoneet vaativat pakokaasuputkiston. Sen kautta pakokaasut ohjataan turvallisesti ja kustannustehokkaasti ulos varavoimahuoneesta. Pakoputkijärjestelmän suunnittelu ja asennus eivät kuulu perinteisiin LVI-töihin, koska huomioon on otettava monia varavoimakoneen toimintaan vaikuttavia asioita. Varavoimaratkaisujen asiantuntijana huolehdimme myös pakokaasuputkiston oikeasta asennuksesta luotettavasti.

Pakoputki laajenee lämmön vaikutuksesta. Kun kuuma pakokaasu kulkee metallisen pakoputken sisällä, putki laajenee 3–5 millimetriä jokaista metriä kohden. Lämpölaajeneminen on jäähän verrattavissa oleva voima, joka voi murtaa jopa tiiliseinän. Lämpölaajenemista voidaan kompensoida käyttämällä pakokaasujärjestelmässä lämpölaajenemisen tasaimia. Putkiston voidaan myös antaa laajentua vapaasti, kunhan asia on huomioitu sen sijoittamisessa ja asennuksessa.

Pakokaasuputken läpiviennit tiivistetään huolellisesti. Tiivistyksessä on otettava huomioon sekä pakoputkiston vesitiiviys että lämpölaajeneminen. Pakoputkiston läpiviennit voidaan tehdä katon tai seinän kautta, mutta lähtökohtaisesti seinän läpi läpivienti on helpompi ja edullisempi tiivistää.

Pakoputkisto vaatii lämmöneristyksen. Varavoimakoneen tuottama pakokaasu on yli 500-asteista, joten pakoputken lämmöneristyksen on oltava kunnossa. Ylikuumeneminen voi vaurioittaa varavoimahuoneen rakenteita. Varmistamme, että pakoputken lämmöneristys on paloturvallinen.

Pakoputkiston oikea kallistuskulma suojaa moottoria kondenssivedeltä. Varavoimakoneen pakoputkeen muodostuu kondenssivettä, joka oli ennen tapana tyhjentää pois vesitysventtiilin kautta. Käytännössä vesitys jäi usein tekemättä, ja siksi kaikki varavoimakoneemme asennetaan nykyään niin, että pakoputkisto viettää moottorista poispäin viisi promillea eli vähintään viisi millimetriä jokaista metriä kohti. Silloin kondenssivesi ei pääse missään tilanteessa moottorin sisälle. Kun moottori käynnistyy, kondenssivesi höyrystyy pois.

Pakoputken oikea mitoitus on tapauskohtaista. Nyrkkisääntö on, että pakoputki rakennetaan aina isommasta putkesta kuin koneen lähtöputki. Pakoputken pituus vaikuttaa valittavan putken halkaisijaan, ja siksi mitoitamme pakoputkiston halkaisijan aina tapauskohtaisesti. Vastapainetta hallitaan suurentamalla pakoputken halkaisijaa suhteessa sen pituuteen ja välttämättä turhia mutkia. Sopivaksi valittu pakoputken halkaisija pitää painehäviön konekohtaisissa rajoissa ja edesauttaa äänitason hallinnassa: liian kapea pakoputki nostaa varavoimakoneen melutasoa.

Varavoimakoneen turvallinen sijoittaminen. Varavoimakoneen sijoittamisessa noudatetaan paikallisten paloviranomaisten ohjeita. Pakoputkiston ulostuloa ei saa sijoittaa lähelle ilmastointilaitteiden imuaukkoja tai muita läpivientejä, joiden kautta pakokaasut voivat päästä sisätiloihin. Varavoimakoneen poistoilmakanava sijoitetaan myös kustannussyistä mahdollisimman lähelle seinää, jolloin myös pakoputki voi olla lyhyempi.

Dieselgeneraattorit pelastavat kovimmankin talven!

Sähkön hintojen ennustetaan nousevan ensi talvena ennätyskorkealle. Dieselgeneraattoreilla sähköä voidaan tuottaa varmasti ja sähköverkkoa edullisemmin vaikka koko pakkaskauden ajan.

Varavoima – se edullisempi vaihtoehto

Dieselgeneraattoreihin on totuttu turvautumaan sähkökatkojen ja kulutushuippujen aikana. Ensi talvena sähkön hintojen ennustetaan kuitenkin nousevan ennätyskorkeiksi ja pysyvän huippulukemissa niin pitkään, että dieselgeneraattorit tarjoavat edullisemman vaihtoehdon myös pidempiaikaisessa käytössä. Kaikki tarvittava sähkö voidaan tuottaa varavoimakoneella.

Milloin varavoiman käyttö on edullisempi vaihtoehto? Dieselgeneraattori kuluttaa noin 0,25-0,3 l/kWh polttoainetta. Esimerkiksi kahden euron polttoaineen litrahinnalla dieselgeneraattorin tuottama sähkö maksaa 0,5€/kWh (0,25l/kWh x 2€/l = 0,5 €/kWh). Sivun alla olevasta graafista näet reaaliaikaisen pörssisähkön tämänhetkisen hinnan. Pörssisähkön hinnan ollessa yli dieselgeneraattorin tuottaman sähkönhinnan, on sähkön tuottaminen edullisempaa dieselgeneraattorilla.

Sähköntuotto omalla varavoimakoneella

Sähköä voidaan tuottaa vaivattomasti asiakkaan olemassa olevalla varavoimakoneella ja säästää näin energiakuluissa aina, kun sähköä tuotetaan dieselgeneraattorilla sähköverkon sijaan. Autamme arvioimaan jatkuvan käytön kannattavuutta ja tuemme kaikissa käytännön asioissa.

Dieselgeneraattorin jatkuva käyttö vaikuttaa lähinnä polttoaineen kulutukseen, joten etukäteen kannattaa huolehtia dieselin saatavuudesta ja varastoinnista. Kun käyttötunteja tulee enemmän, myös huoltoja tarvitaan useammin. Huolto on paikallaan noin 400 tunnin eli reilun kahden viikon välein. Huollon kustannukset jäävät kuitenkin pieniksi: vain murto-osaan polttoainekustannuksista.

Vuokrakone kannattaa tilata nyt!

Aina dieselgeneraattoria ei tarvitse ostaa omaksi. Meillä on laaja oma vuokrakalusto ja erinomaiset yhteydet kansainvälisiin varavoimakonetoimittajiin. Hoidamme käyttövalmiin varavoimakoneen paikan päälle avaimet käteen -palveluna kaikkialle Suomeen. Palvelumme kattaa myös kaluston huollot ja toiminnan varmistamisen käytön aikana.

Kysyntä on nyt poikkeuksellisen suurta, joten vuokrakaluston tilaamista ei kannata viivyttää pakkasille asti. Ennakoi ja tilaa dieselgeneraattori nyt!

Reaaliaikainen pörssisähkön hinta